Tutkimuksen tavoitteet
Ilmiöoppiminen on uusi käsite kasvatustieteellisellä tutkimuskentällä, joka tuli kouluihin uusimman perusopetuksen opetussuunnitelman myötä. Ilmiöoppimisessa tavoitteena on oppia tietoja ja taitoja oppiainerajoja ylittäen yhdessä muiden kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia odotuksia ja arvostuksia 7.-luokkalaisilla on ilmiöoppimista sekä kolmea eri oppiainetta kohtaan. Tarkasteltavat oppiaineet olivat matematiikka, fysiikka ja suomen kieli.
Odotusarvoteoria on Ecclesin ja muiden (1983) kehittelemä motivaatioteoria, jonka mukaan eri oppiaineisiin liittyvät odotukset, arvostukset, minäkäsitys ja koetut kustannukset vaikuttavat oppilaiden suoriutumiseen sekä valintoihin, joita he tekevät kouluun liittyen. Arvostukset jaetaan kiinnostusarvoon, hyötyarvoon ja tärkeysarvoon. Kustannusten osalta tässä tutkimuksessa keskityttiin emotionaalisiin kustannuksiin. Odotusarvoteorian pohjalta odotuksia ja arvostuksia on tarkasteltu paljon eri oppiaineiden valossa, mutta ilmiöoppiminen on uusi näkökulma aiheeseen. Tästä syystä oli erityisen kiinnostavaa ottaa tarkasteluun mukaan myös ilmiöoppiminen.
Tässä tutkimuksessa vastasin kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka olivat seuraavat: 1) Millaisia motivaatioprofiileja voidaan tunnistaa ilmiöoppimiseen, matematiikkaan, fysiikkaan ja suomen kieleen liittyen odotusten ja arvostusten mukaisesti? 2) Miten sukupuoli on jakautunut saaduissa profiiliryhmissä? 3) Eroavatko saadut profiiliryhmät kouluarvosanojen keskiarvojen suhteen?
Tutkimusmenetelmät
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Aineisto kerättiin sähköisesti, kyselylomakkeeseen vastasi 1013 7.-luokkalaista oppilasta Helsingin kouluista. Ensimmäistä tutkimuskysymystä varten tehtiin latentti profiilianalyysi RStudio-ohjelmalla, jonka avulla määriteltiin motivaatioprofiiliryhmät. Toista ja kolmatta kysymystä varten profiiliryhmät siirrettiin IBM SPSS –ohjelmaan, jonka avulla tehtiin ristiintaulukointi ja yksisuuntainen varianssianalyysi.
Tutkimustulokset
Latentin profiilianalyysin avulla vastaajista tunnistettiin viisi motivaatioprofiiliryhmää, jotka nimettiin seuraavasti: ilmiöorientoituneet (23%), motivoituneet hyvinvoivat (24%), heikosti motivoituneet (15%), motivoituneet kuormittuneet (16%) ja luonnontiedeorientoituneet (26%). Nimensä mukaisesti ilmiöorientoituneet olivat kiinnostuneempia ilmiöoppimisesta kuin perinteisistä oppiaineista, he kuitenkin pitivät myös oppiainejakoista opetusta tärkeänä. Luonnontiedeorientoituneet olivat kiinnostuneita fysiikasta ja matematiikasta, mutta ilmiöoppimisesta he eivät olleet kiinnostuneet. Motivoituneet hyvinvoivat arvostivat kaikkia aineita ja kokivat olevansa myös hyviä koulussa, eikä koulunkäyntiä koettu kuormittavana. Motivoituneet kuormittuneet erosivat tästä ryhmästä siten, että kiinnostuksesta ja koetusta osaamisesta huolimatta he kokivat opiskelun kuormittavana. Heikosti motivoituneet eivät arvostaneet eri oppiaineita ja opiskelu myös koettiin sekä haastavaksi että kuormittavaksi.
Tyttöjä oli tasaisesti kaikissa profiiliryhmissä, mutta poikien osalta eroa oli erityisesti ilmiöorientoituneiden ryhmässä, jossa poikia oli prosentuaalisesti selkeästi tyttöjä vähemmän. Kaikkien oppiaineiden arvosanojen keskiarvo poikkesi tilastollisesti vain heikosti motivoituneiden suhteen, joilla arvosanojen keskiarvo oli heikompi kuin muilla ryhmillä.
Tulokset eri oppiaineiden arvostuksesta olivat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa, mutta uutena profiiliryhmänä tunnistettiin ilmiöorientoituneiden ryhmä. Ilmiöoppimisesta puhutaan paljon, joten oli kiinnostavaa saada selville, mitä mieltä oppilaat ovat kyseisestä opetusmenetelmästä. Oppilaita jakautui tasaisesti sekä luonnontiedeorientoituneihin että ilmiöorientoituneihin, joten tulosten mukaan vaihtelevat opetusmenetelmät ovat tervetulleita kouluihin perinteisen opetuksen rinnalle. Jatkotutkimuksessa olisi kiinnostavaa tarkastella sitä, miten erityisesti heikkoa motivaatiota voitaisiin tukea.
Inka Ronkainen
Henkilösuuntautunut lähestymistapa yläkoululaisten ilmiöoppimiseen ja eri oppiaineisiin liittyviin odotuksiin ja arvostuksiin