Tausta
Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista ongelmista. Se on kaikkeen vaikuttavana ilmiönä aiheuttanut ihmisille monenlaisia ilmastotunteita, kuten ilmastoahdistusta. Myös lapsilla on havaittu vaikeita ilmastonmuutoksen aiheuttamia tunteita, kuten surua, pelkoa ja avuttomuutta.
On tärkeää käsitellä lasten kanssa vaikeita ilmastonmuutokseen liittyviä tunteita. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan kouluissa tulee ohjata oppilaita kestävään elämäntapaan, sekä ymmärtämään, että ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ympäröivästä ekosysteemistä. Opettajien ja kasvattajien tulisi osata käsitellä vaikeaa asiaa monipuolisesti ja tieteeseen perustuen. Lapsille ei saa aiheuttaa liiallisia syyllisyyden tunteita tai ahdistusta. Kuitenkin lapsista tulee kasvattaa vastuullisesti toimivia kansalaisia, jotka ratkovat ilmastonmuutoksen ongelmia tulevaisuudessa.
Ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista opetettaessa käytetään yleensä termiä ilmastokasvatus. Ilmastokasvatus kuuluu terminä ympäristökasvatuksen alapuolelle ja sen sisältöjä opetetaan usein ympäristöopissa. Ilmastokasvatusta pystyy kuitenkin yhdistämään moneen oppiaineeseen. Koulujen ilmastokasvatuksen on tutkimuksissa havaittu olevan vielä hyvin hajanaista ja vaihtelevaa, joten sitä on syytä kehittää.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Ilmastonmuutosta käsitteleviä lastenkirjoja on viime vuosina ilmestynyt runsaasti. Tutkimusten mukaan lastenkirjojen on todettu olevan hyvä keino käsitellä vaikeita asioita ja tunteita lasten kanssa. Tutkin neljää vuosien 2019–2020 aikana ilmestynyttä kotimaista ilmastonmuutoksesta kertovaa lastenkirjaa. Kirjat on suunnattu alakouluikäisille lapsille. Halusin selvittää, mitä ilmastotunteita lastenkirjoissa esiintyy ja mitä ne kertovat ilmastonmuutoksesta. Näiden kysymysten pohjalta pohdin, miten ilmastonmuutosta käsitteleviä lastenkirjoja voitaisiin käyttää apuna koulujen ilmastokasvatuksessa. Toteutin tutkielman laadullisesti, sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset ja johtopäätökset
Tuloksissa selvisi, että kirjojen hahmoilla esiintyi monenlaisia ilmastotunteita: vaikeita tunteita pelosta ahdistukseen, huolta, kiukkua, riittämättömyyttä, voimattomuutta, syyllisyyttä, iloa, innostusta, ylpeyttä ja toiveikkuutta. Kirjoissa esiintyvät ilmastotunteet olivat samanlaisia kuin ihmisillä on havaittu esiintyvän.
Kirjoissa kuvattiin ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä asioita monipuolisesti ja todenmukaisesti. Kirjoissa kerrottiin esimerkiksi ilmastonmuutoksesta maailmanlaajuisena ilmiönä, ihmisten toiminnan vaikutuksista, sekä luontosuhteen, yhteistyön ja tiedon jakamisen vaikutuksista. Lisäksi kirjoissa oli kuvausta ilmastonmuutoksen hillinnästä. Kirjoissa tuotiin esiin myös ilmastotoimissa tarvittavaa luovuutta.
Ilmastonmuutosta käsittelevistä lastenkirjoista voi olla hyötyä ilmastokasvatuksessa, sillä ne voivat auttaa lapsia käsittelemään vaikeita ilmastotunteita, sekä ymmärtämään ilmastonmuutosta ilmiönä. Kirjoja voi käyttää monipuolisesti ilmastokasvatuksessa esimerkiksi ilmastotunteiden sanoittamisen ja käsittelyn apuna. Kirjojen avulla voi myös käsitellä ilmastonmuutosta yksinkertaistetummin ja havainnollistaa sen vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Kirjat voivat toimia myös hyvinä keskustelun avaajina opettajan ja oppilaiden välillä.
Iina Kivistö
Ilmastonmuutos ja ilmastotunteet lastenkirjoissa