Tämä pro gradu -tutkielma on jatkoa feminististä pedagogiikkaa käsittelevälle kandidaatin tutkielmalleni. Pohdin paljon opintojen aikana miten feministinen pedagogiikka voisi toteutua peruskoulun luokkahuoneissa, millaista on feministinen luokanopettajuus?
Esittelen tutkielmassa ensin lyhyesti feminismiä ja feminististä pedagogiikkaa historiallisesta näkökulmasta, sekä kartoitan lyhyesti suomalaisen peruskoulun, sekä opettajuuden yhteiskunnallisuutta ja poliittisuutta. Tarkastelen myös toimijuuden käsitettä kasvatuksen ja koulutuksen kontekstissa. Feminististä luokanopettajuutta ei ole juurikaan tutkittu Suomessa, ja feminististä pedagogiikkaa tarkastellaan useimmiten yliopistokontekstissa. Peruskoulukontekstissa esimerkiksi sukupuolisensitiivisestä ja sukupuolitietoisesta kasvatuksesta on kuitenkin paljon tutkimusta. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella sitä feminismiä feminististen luokanopettajien työssä, sekä heidän työhönsä liittyviä jännitteitä feminististä toimijuutta mahdollistavien ja tukevien, sekä rajoittavien ja estävien näkökulmien kautta.
Tutkielma on laadullinen ja feministinen tutkimus. Aineisto tuotettiin haastattelemalla kolmea feminististä luokanopettajaa puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Haastateltavien löytäminen vaati tosin monenlaista haastattelukutsukampanjaa erilaisilla somealustoilla, sekä yksittäisten viestien lähettämistä ystävien avustuksella.
Aineiston analyysissa on yhdistelty sisällönanalyysia, sekä vaikutteita diskurssianalyysistä, joiden yhdistelmää nimitän diskursiiviseksi sisällönanalyysiksi. Analysoin feminististen luokanopettajien puheesta kahta diskurssia, jotka nimesin ilmaisuilla feminismin kaikkiallisuus ja feminismi tekoina. Lisäksi tulkitsin feministiseen luokanopettajuuteen liittyviä jännitteitä, jotka paikansin teemoittelun myötä työyhteisöön, peruskoulun rakenteisiin, sekä resursseihin. Kiinnitin myös huomioita opettajien puheessa esiintyviin sanoihin liittyen esimerkiksi yhteiskunnan horjuttamiseen tai kyseenalaistamiseen. Etenkin työyhteisön rooli näyttäytyi suurena feminististä luokanopettajuutta tukevana tekijänä, kun taas esimerkiksi resurssipula sitä rajoittavana.
Elli Saharinen
”On ihanaa että mun ei tartte olla aina se joka siellä ränttää” Feministisestä luokanopettajuudesta ja siihen liittyvistä jännitteistä