Koulun yhteisöllinen toimintakulttuuri koronapandemian aikana rehtorin näkökulmasta

Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet
Yhteisöllisyys on ollut pinnalla jo pitkään. Se on ikään kuin tämän päivän sana ja periaate. Yhteisöllisyyden merkitys on korostunut etenkin koronapandemia-aikana, jolloin perinteiset yhteisölliset tapahtumat, aktiviteetit ja muu toiminta on ollut kiellettyä. Koronapandemia on rajoittanut myös koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria.

Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria rehtorien näkökulmasta. Tutkielman tarkoitus oli selvittää ensinnäkin, mitä rehtoreiden mielestä yhteisöllisyydellä koulussa tarkoitetaan ja miten yhteisöllisyys ilmenee heidän koulussaan. Toisena tarkasteltiin koulujen toimintakulttuuria yhteisöllisyyden näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena oli, miten yhteisöllisyys näkyy koulujen arvoissa ja tavoitteissa sekä minkälaista yhteisöllistä toimintaa kouluissa on. Toimintakulttuuriin liittyen selvitettiin, miten ammatillisesta vuorovaikutuksesta huolehditaan kouluissa sekä miten opettajien välistä yhteistyötä pyritään edistämään. Viimeinen toimintakulttuuriin liittyvä näkökulma oli johtajuus. Tarkoituksena oli selvittää, millaisena rehtorit kokevat oman roolinsa yhteisöllisyyden näkökulmasta, ja miten he voivat omalta osaltaan edistää yhteisöllisyyttä koulussa. Kolmas teema liittyi koronapandemia-aikaan. Tavoitteena oli selvittää, miten koronapandemia on vaikuttanut koulujen yhteisölliseen toimintakulttuuriin, miten yhteisöllisyyttä on pyritty edistämään pandemia-aikana, sekä onko koronapandemialla ollut jotakin positiivisia vaikutuksia koulujen yhteisölliseen toimintakulttuuriin.

Tutkimuksen toteutus
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusote on fenomenografinen. Aineisto kerättiin puolistrukturoituna haastatteluna eli haastattelussa oli valmis haastattelurunko. Haastatteluun osallistui kuusi Porvoon suomenkielisten peruskoulujen rehtoria. Koulut erosivat toisistaan sekä kokonsa, sijaintinsa sekä oppilasiaineksensa puolesta. Haastattelut toteutettiin etänä Zoomissa loppukeväästä 2022. Haastattelut tallennettiin ja litterointiin. Litteroitu aineisto analysoitiin fenomenografisen tutkimuksen analyysin mukaisesti.

Tutkimuksen tulokset
Yhteisöllisyyden kuvailussa korostui yhteinen tekeminen, hyvä yhteistyö ja hyvä olo yhteisössä. Yhteisöllisyyttä edistäviksi rakenteiksi rehtorit mainitsivat yhteistyön, oppilaiden osallisuuden, yhteiset säännöt ja tavoitteet sekä avoimuuden. Yhteisöllisyys arvona ilmeni koulujen toimintatapojen taustalla ja yhteisöllisyys tavoitteena puolestaan nousi arvoista. Yhteisöllistä toimintaa oli muun muassa yhteiset tapahtumat, retket ja aktiviteetit. Ammatillista vuorovaikutusta edistettiin pääasiassa yhteissuunnitteluajalla. Rehtorin rooli yhteisöllisyyden näkökulmasta oli olla sen johtaja tai mahdollistaja. Rehtorin tuli lisäksi olla kiinnostunut aiheesta, avoin ja arvostava. Kouluyhteisön yhteistyötä pyrittiin edistämään muun muassa jaetulla johtajuudella. Koronapandemialla ei ollut positiivisia vaikutuksia yhteisöllisyyteen, mutta se korosti yhteisöllisyyden arvoa ja paransi opettajien tieto- ja viestintäteknologisia taitoja.

Paula Vesa

Koulun yhteisöllinen toimintakulttuuri koronapandemian aikana rehtorin näkökulmasta