Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaista on seitsemäsluokkalaisten poikien ruokataju, ja miten ruokaosaaminen näkyy heidän arjessaan. Tutkielma pyrkii löytämään vastauksia siihen, miksi yläasteikäiset pojat näkevät ravitsemukseen ja ruokaan liittyvät asiat tärkeinä nyt ja tulevaisuudessa. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä on käytetty Kristiina Janhosen, Johanna Mäkelän ja Päivi Palojoen kotitaloustieteessä uutta ruokatajun käsitettä sekä Liisa Haverisen kotitaloustieteen klassikkoa: arjen hallinnan mallia.
Tutkielma tehtiin kvalitatiivisilla tutkimusmenetelmillä. Opinnäytetyön aineisto koostui yhdestätoista puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka toteutettiin kotitaloustuntien yhteydessä eräässä pääkaupunkiseudun koulussa. Haastatellut pojat opiskelivat peruskoulun seitsemännellä luokalla. Aineiston analyysi perustui Janhosen, Palojoen ja Mäkelän ruokatajun käsitettä koskeviin tutkimuksiin sekä Haverisen tutkimuksiin arjen hallinnasta. Poikien ruokataju jaettiin kolmeen kategoriaan. Aineistosta nousi esiin kolme kategoriaa: poikien ruokatottumuksiin vaikuttavat tekijät, ruokaan liittyvien tietojen ja taitojen arviointi sekä ruoan sosiaalisten merkitysten tiedostaminen.
Tutkielmassa kävi ilmi, että poikien ruokataju on monisyinen asia ja olennainen osa heidän arjen hallintaansa. Pojat kokivat, että ruokatajuun liittyvät tiedot ja taidot mahdollistavat myös tulevaisuuden arjen hallinnan ja mielekkään, itsenäisen elämän. Pojat kokivat ruokaan liittyvän sosiaalisuuden merkittäväksi ja mukavaksi asiaksi. Ruoan valmistamisen ja syömisen yhteydessä tavattiin perheenjäseniä ja ystäviä sekä vaihdettiin kuulumisia ja opittiin ruokaan liittyviä tietoja ja taitoja.
Tarvitaankin lisää empiiristä tutkimusta suuremmilla otannoilla ja eri näkökulmista ruokatajusta käsitteenä sekä sen mallin käytöstä. Ruokataju- käsitteen haasteena on sen laajuus ja lisätutkimus voisi auttaa käsitteen tarkentumisessa. Tässä tutkielmassa ruokatajua tarkasteltiin miesten ja poikien näkökulmasta. Olisikin mielenkiintoista saada lisätutkimusta naisten ja tyttöjen ruokatajusta sekä vertailevaa tutkimusta sukupuolten välillä. Kuinka tytöt näkevät sosiaalisen ulottuvuuden osana ruokatajuaan? Ruokatajua tutkittaessa voidaan saada selville merkittäviä identiteetin rakentumiseen liittyviä perinteitä, taitoja ja käsityksiä. Nämä voivat auttaa hahmottamaan sitä, mitä kotitalousopetuksessa kannattaa opettaa, mihin kannattaa suunnata huomio, jotta tulevaisuus näyttäisi hallittavalta, hauskalta ja nuoria poikia kiinnostavalta
Viljami Romppanen
“Kotitaloustaidot ovat olleet todella upeassa roolissa elämässäni, koska osaan kokata ruokaa, kun vanhemmat eivät ole kotona” Seitsemäsluokkalaisten poikien ruokaosaaminen arjessa