Sosiaalisen median käytöstä ja sen vaikutuksista hyvinvoinnille keskustellaan paljon. Erityisesti nuorista ollaan huolissaan, sillä sosiaalisen median välityksellä tapahtuva vuorovaikutus ulottuu nykyisisin kaikkialle niin vapaa-ajalla kuin koulupäivienkin aikana. Aiempi tutkimus on kuitenkin pitkälti painottunut sosiaalisen median negatiivisiin puoliin, minkä lisäksi tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia keskenään. Tiedetään, että sosiaalisen median käytön ja yleisen psykologisen hyvinvoinnin välillä on yhteys, mutta yksilölliset tekijät ja persoonallisuus vaikuttavat tähän yhteyteen. Lisäksi sosiaalinen media ei tarkoita kaikille samaa asiaa, vaan sen käyttö vaihtelee hyvin paljon nuorten välillä. Kouluhyvinvointia ja sosiaalisen median käyttöä on tutkittu vasta vähän yhdessä, ja onkin tärkeää tutkia niitä yksilöllisiä tekijöitä, jotka muokkaavat kokemusta yksilön hyvinvoinnista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin tilastollisin menetelmin, millaisia sosiaalisen median käytön profiileja suomalaisista yhdeksäsluokkalaisista nuorista voidaan tunnistaa. Lisäksi vertailtiin muodostettujen profiilien välisiä eroja kouluhyvinvoinnissa, the Big Five -persoonallisuuden piirteissä sekä sukupuolessa. Kouluhyvinvointia tarkasteltiin kouluinnon ja toisaalta koulu-uupumuksen kautta, ja sosiaalisen median käytöstä mitattiin sekä käytön määrää että tyyppiä.
Nuoret käyttävät sosiaalista mediaa hyvin eri tavoin
Nuorten sosiaalisen median käyttöä kuvaavia profiileja muodostettiin neljä: 1) vähäisen sosiaalisen median käytön profiili, jossa kaikenlaista sosiaalisen median käyttöä oli vähiten, 2) sosiaalisten monipuolisten toimijoiden profiili, jossa oli kokonaisuutena kaikkein eniten sosiaalisen median käyttöä ja paljon somessa hengailemista, 3) sosiaalisten yksipuolisten toimijoiden profiili, jossa korostui yksinomaan somessa hengailu, mutta muuta käyttöä oli vain vähän, sekä 4) tiedonhakuun, oppimiseen ja luovaan toimintaan keskittyvien profiili, jossa oli kaikkia muita profiileja enemmän sekä luovaa että oppimiseen ja tiedonhakuun keskittyvää somen käyttöä.
Sosiaalisen median käytön yhteydet kouluhyvinvointiin vaihtelevat nuoresta toiseen
Profiilit erosivat merkitsevästi toisistaan kouluinnossa sekä koulu-uupumuksessa. Pojat kuuluivat tyttöjä useammin vähäisen sosiaalisen median käytön profiiliin, jossa korostui myös alhaisin koulu-uupumus. Eniten koulu-uupumusta raportoitiin sosiaalisten monipuolisten toimijoiden profiilissa, jossa kaikkea somen käyttöä oli eniten. On mahdollista, että somen passiivinen selaaminen ja somessa hengailu altistavat sosiaaliselle vertailulle, joka saattaa heikentää kouluhyvinvointia. Kouluinto puolestaan oli korkeinta tiedonhakuun, oppimiseen ja luovaan toimintaan keskittyvien profiilissa, vaikka somen käyttöä oli runsaasti, ja alhaisinta sosiaalisten yksipuolisten toimijoiden profiilissa, jossa korostui runsas somessa hengailu. Profiilit erosivat toisistaan myös persoonallisuuden piirteissä ja erityisesti avoimuus kokemuksille erotteli profiileja: tiedonhakuun, oppimiseen ja luovaan toimintaan keskittyvät nuoret raportoivat paljon avoimuutta kokemuksille.
Somen passiivinen selaaminen ja ajan kuluttaminen somessa hengailemalla saattavat heikentää kouluhyvinvointia, mutta toisaalta sosiaalisen median käyttäminen omien kiinnostuksenkohteiden sekä harrastusten parissa ja oppimisen tai luovuuden välineenä saattaa lisätä kouluhyvinvointia. Runsas sosiaalisen median käyttö vie aikaa muilta merkityksellisiltä asioilta, jolloin psykologisten ja sosiaalisten vaatimusten sekä voimavarojen tasapaino saattaa horjua. Tämä tutkimus antaa näyttöä sille, että sosiaalisen median käyttö voi tukea tai heikentää kouluhyvinvointia riippuen siitä, mihin sitä käytetään. Tulosten perusteella on tärkeää ottaa entistä paremmin huomioon yksilölliset tekijät, jotka saattavat vaikuttaa sosiaalisen median ja kouluhyvinvoinnin taustalla. Näin voidaan ohjata nuorta ymmärtämään paremmin omaa toimintaansa ja tutkimaan, millaisesta sosiaalisen median käytöstä on nuorelle itselleen hyötyä tai haittaa. Harkitusti käytettynä some voi tukea koulutyön mielekkyyttä, oppimista ja kouluhyvinvointia.
Emma Kuvaja
Yhdeksäsluokkalaisten sosiaalisen median käyttöä kuvaavat profiilit ja niiden väliset erot kouluhyvinvoinnissa sekä persoonallisuuden piirteissä