Tutkimuksen taustaa
Tutkin maisterintutkielmassani rehtoreiden käsityksiä jaetusta johtamisesta ja sen käytännöistä johtamissaan kouluorganisaatioissa. Rehtorin työ on muuttunut paljon aikojen saatossa. Koulujen toimintaympäristö on merkittävästi laajentunut koulurakennuksen ulkopuolelle, ja sen myötä asettanut rehtorien työlle oleellisesti muutospaineita. Vaikka rehtori onkin viime kädessä vastuussa oppilaitoksensa johtamisesta, nykykäsityksen mukaan hänen ei tarvitse, eikä pidäkään tehdä johtamistyötään yksin. Jaetun johtajuuden merkitys on olennainen ja ajankohtainen, kaikkia kouluorganisaatioita koskettava asia ja jaetun johtajuuden käytänteiden kehittäminen on osa jokaisen rehtorin työnkuvaa.
Tämä tutkimus kumpusi liikkeelle omasta kiinnostuksestani johtamiseen ja sen kehittämiseen. Olen työskennellyt työurani aikana erilaisissa johtamis- ja esihenkilörooleissa, ja minua on aina kiehtonut se, miten ihmisten välinen vuorovaikutus erilaisissa organisaatioissa voi joko edistää tai haitata johtamisen tehtävää. Kouluyhteisön työhön vaikuttaa suuresti rehtorin toiminta ja millaisen ilmapiirin ja käytännön toimintamallit hän toiminnallaan työyhteisöön luo. Olennaista on, miten luottamusta osoitetaan opettajia ja muuta koulun henkilökuntaa kohtaan ja miten erilaisia vastuita organisaatiossa jaetaan. Jaetussa johtajuudessa on pohjimmiltaan kyse inhimillisestä toiminnasta ja organisaatiossa vallitsevasta vuorovaikutuksesta sekä luottamuksesta.
Tutkimuksen tavoitteet
Haastattelin tutkimuksessani seitsemää alakoulun rehtoria ja tavoitteenani oli haastatteluiden pohjalta saada lisätietoa jaetun johtamisen käsityksistä sekä käytänteistä sekä toteuttamisen haasteista rehtoreiden johtamissa kouluorganisaatioissa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimukseen osallistuneiden rehtoreiden käsitysten mukaan osoittautui, että jaettu johtaminen koetaan ensisijaisesti työtehtävien jakamisena.Toinen teema rehtoreiden käsityksistä jaettuun johtamiseen liittyy vuorovaikutukseen ja sen laatuun. Kaikilla rehtoreilla oli halu kehittää koulun toimintaa enemmän vuorovaikutteisempaan suuntaan ja useampi oli siinä onnistunutkin hyvin. Heillä oli olemassa erilaisia tiimiorganisaatiorakenteita, joiden avulla jaettua johtamisen toimintamallia tavoiteltiin. Heillä oli myös halu kehittää koulun keskustelu- ja vuorovaikutuskulttuuria siihen suuntaan, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi sekä virallisissa-, että epävirallisissa koulun johtamisen tilanteissa. Merkittävänä kolmantena osa-alueena tutkimuksessa tuli esille se, että rehtorit kokevat jaetun johtajuuden liittyvän vahvasti luottamuksen kulttuuriin ja sen johtamiseen. Luottamusjohtamisen merkitys liittyy vahvasti koulun toimintakulttuuriin ja henkilöstöjohtamiseen ja sellaisen ilmapiirin luomiseen, jossa kaikilla on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi ja kokea siten merkityksellisyyttä työssään. Neljäntenä olennaisena teemana tuli esille rehtoreiden ymmärrys asiantuntijuuden ja osaamisen hyödyntämisestä jaetussa johtajuudessa. Koulun opettajia ja henkilökuntaa tarvitaan siihen, että koulun pedagogista johtamista voidaan kehittää ja edistää koulun toimintakulttuuria.
Toisena tutkimuskysymyksenä halusin kartoittaa mahdollisia rehtoreiden kokemia esteitä jaetulle johtamiselle. Aineistosta nousi esille työskentelykulttuuriin sekä resursseihin liittyvät haasteet, inhimilliset tekijät sekä työssä jaksaminen. Työkulttuurin osalta tuli esille se, että joissakin organisaatioissa ei ole totuttu jaetun johtamisen toimintamalliin ja siihen tulee henkilöstöä valmentaa. Resurssien puute kuten aikapula sekä henkilöstön puute tai työehtoihin liittyvät ongelmat kuten palkkaus tai yhteiseen suunnitteluaikaan tai sen vähyyteen liittyvät teemat nousivat myös esille. Lisäksi inhimilliset tekijät kuten ihmisten erilaisuus ja erilaiset tavat tehdä töitä sekä työhyvinvointiin ja kuormittumiseen liittyvät tekijät koettiin myös haasteina. Toisaalta taas rehtoreiden mukaan jaettu johtaminen lisäsi hyvinvointia työssä, sillä vastuu lisäsi heidän näkökulmansa mukaan sitoutumista, motivaatiota ja osallisuuden kokemaa.
Jatkotutkimusaiheina kokisin olevan mielenkiintoista katsoa jaetun johtamisen kenttää hieman kokonaisvaltaisemmin ja perehtyä myös opettajien näkemyksiin ja kokemuksiin jaetusta johtamisesta ja käytännön toimivuudesta kouluissa. Tämä varmasti avaisi vielä aidommin sitä, mikä on jaetun johtamisen todellinen tila tämän päivän kouluorganisaatioissa Suomessa.
Katja Nenonen
Rehtoreiden käsityksiä jaetusta johtajuudesta
”Se jaettu johtajuushan on ilmiselvästi osa luottamusjohtajuutta”