Taustaa tutkimukselle
ADHD on vakiovieras julkisessa keskustelussa ja median eteen se marssitetaan usein varsin negatiivisella kulmalla. Uusin tutkimus korostaa ADHD:ta myös voimavarana ja toivottavasti ADHD:n positiivisiin piirteisiin kohdistetaan tulevaisuudessa enemmän huomiota.
ADHD:n esiintyvyys on noin viiden prosentin luokkaa, joten ADHD:sta ollaan koulussa tietoisia. ADHD:n ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Voimavarana voidaan mainita luovuus, rohkeus ja sinnikkyys.
Halusin tutkia, millaista tukea erityis- ja erityisluokanopettajat kohdentavat ADHD-oireisen oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin. Lisäksi olin kiinnostunut miten tuen tasot toimivat ja miten tuki koulussa toimii.
Tutkimuksen toteutus ja tulokset
Tutkielmaani haastattelin kahta erityisopettajaa ja kolmea erityisluokanopettajaa. Haastattelut toteutin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Analyysimuotona käytin sisällönanalyysiä.
Haastateltavat olivat hyvin tietoisia ADHD:n piirteistä. Heillä oli laaja tietämys aiheesta ja selkeät toimintamallit. Tukimuodoiksi tarkentui kolme yläluokkaa; Toiminta oppimisympäristössä, vuorovaikutus sekä struktuuri ja oman toiminnan ohjaus. Haastateltavien mielestä tukitoimien tulee olla hyvin suunniteltuja, oppilaalle kohdennettuja ja niissä on mukana tiivis vuorovaikutus.
Tutkimuskysymykseen tuen kolmesta tasosta muodostui kolme yläluokkaa; Huoltajat, moniammatillisuus ja pedagogiset asiakirjat. Yhteistyötä pidettiin tärkeänä niin koulun henkilökunnan kuin oppilaiden huoltajien kanssa. Haastateltavat kokivat Pedagogiset asiakirjat tarpeellisina, mutta kaipasivat yhtenäisiä käytäntöjä tukiprosessiin.
Janne Saarela