Karjalan kielestä ja kulttuurista ei kerrota lähes mitään alakoulun oppikirjoissa – Tutkielmablogi

Sain tutkimukseeni innostuksen omasta karjalaisuudestani sekä kiinnostuksestani oppimateriaaleihin, joihin olen päässyt tutustumaan melko laajasti luokanopettajan opintojeni aikana. En ole itse koskaan oppinut karjalan kieltä, mutta onnekseni karjalainen mummuni toi kulttuuria ja perinteitä aktiivisesti mukaan elämääni lapsuudestani alkaen ja pääsin hänen kanssaan useasti vierailemaan Karjalassa esiäitiemme mailla.

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, kuinka karjalan kieltä ja kulttuuria kuvataan suomalaisissa alakoulun oppikirjoissa. Karjalan kieli on yksi suomen vähemmistökielistä, jota käyttää Suomessa eri tasoisesti n. 30 000 henkilöä. Enemmän karjalan kielen puhujia on Venäjän puolella. Karjalan kieli on eri asia, kuin karjalan eri murteet. Tutkimukseni tutkimuksellinen lähestymistapa perustui European language diversity for all (ELDIA) tutkimushankkeen menetelmiin, jonka avulla on tutkittu erityisesti suomalais- ugrilaisten vähemmistökielten asemaa sekä mahdollisuuksia kielenelvytykseen. Karjalan kieli on vahvasti uhanalainen, vaikka viime vuosina elvytystoimet ovatkin jonkin verran lisääntyneet. ELDIAn tutkimustulosten perusteella esimerkiksi kielituotteiden (esim. oppikirjat) saatavuus parantaa sekä kielenpuhujien mahdollisuuksia käyttää kieltään että kielen asemaa yleisesti. Tämän vuoksi päätin tutkia, kuinka suomalaisissa perusopetuksen oppikirjoissa karjalan kieli ja kulttuuri tuodaan esille. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että oppikirjojen merkitys oppilaiden näkemyksiin ja asenteisiin on merkittävä.

Tutkimuksen menetelmänä käytin diskurssianalyysiä ja teemoittelua, jonka avulla oppikirjoista löydetyt maininnat karjalan kielestä ja kulttuurista jaettiin kolmeen eri ryhmään. Tutkimuksessa oli mukana kolmen suomalaisen kustantamon (Sanoma Pro, Otava, Edukustannus) kaikki alakoulun oppikirjat oppiaineista suomen kieli ja kirjallisuus, historia, uskonto ja ympäristötieto. Tutkittuja kirjoja oli yhteensä 146kpl ja ne noudattivat vuoden 2014 perus- opetuksen opetussuunnitelman perusteita. Mukana olivat oppilaankirjat, tehtäväkirjat sekä opettajan oppaat.

Tutkituista oppikirjoista havaittiin karjalan kieleen ja kulttuuriin liittyviä mainintoja yhteensä 25 kpl. Nämä löydöt jaoteltiin kolmeen eri diskurssiin sen mukaan, minkä aiheen yhteydessä karjala mainittiin. Nämä kolme diskurssia ovat historia, Kalevala sekä vähemmistökielet. Historiaan liittyviä mainintoja oli 10kpl, Kalevalaan liittyviä 7kpl sekä vähemmistökieleen liittyviä mainintoja 8kpl. Useimmat maininnoista olivat samoissa oppikirjoissa. Historia-teeman maininnat liittyivät joko Karjalan maantieteellisen alueeseen, Pähkinäsaaren rauhaan tai karjalaisiin heimoihin. Kalevalan yhteydessä mainittiin Elias Lönnrotin keräysmatkat Vienan Karjalaan. Lisäksi mainittiin karjalaiset runonlaulajat. Vähemmistökieliin liittyvät maininnat olivat useimmiten osa pidempää listausta, jossa kerrottiin vähemmistökielistä. Kaikki löydöt olivat korkeintaan kahden lauseen pituisia. Karjalan kieltä ei siis kuvata monipuolisesti tämän tutkielman perusteella.

ELDIAn sekä muiden esiteltyjen aiempien tutkimuksen perusteella, oppikirjojen olisi omalta osaltaan mahdollisuus parantaa vähemmistökielten asemaa kertomalla niistä laajemmin, antamalla ääni kielten puhujien edustajille, sekä kertomalla vähemmistökielistä ja kulttuureista tasavertaisesti enemmistökielten rinnalla.
Tein tutkimuksessani jonkin verran vertailua karjalan kielen, saamen kielten ja suomen romanikielen välillä, sillä ne ovat kaikki samankaltaisia vähemmistökieliä Suomessa.

Kävi kuitenkin ilmi, että vaikka saamen kielten ja suomen romanikielen asemakin on Suomessa hyvin heikko, on karjalan kielen asema vieläkin huonompi. Saamen kieliä ja romanikieltä on esimerkiksi mahdollisuus opiskella jo alakoulussa ja oppikirjoissa kerrotaan näistä kielistä enemmän kuin karjalan kielestä, vaikka kaikki vähemmistökielet esitelläänkin selkeästi alisteisina suomen kielen rinnalla. Toivon, että tutkimukseni havahduttaisi oppimateriaalien laatijoita kielten monipuolisempaan esittelyyn sekä antaisi lisätietoa karjalan kielestä kaikille asiasta kiinnostuneille.

Kaisa Koskenkorva
Karjalan kielen ja kulttuurin kuvaukset alakoulun oppikirjoissa

Vastaa Peruuta vastaus