Taustaa
Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksen mallimaana, jonka 2000-luvun alun loistokas PISA-menestys herätti aikanaan laajaa kansainvälistä huomiota. Tämän ”PISA-ihmeen” seurauksena monet koulutusalan toimijat ympäri maailmaa kiinnostuivat suomalaisesta koulujärjestelmästä ja sen menestyksen salaisuuksista. Suomalaiseen kouluun kohdistunutta kasvavaa kiinnostusta on sittemmin Suomen valtionhallinnon toimesta pyritty aktiivisesti hyödyntämään. Koulutusviennistä, eli koulutuksen ulkomaankaupasta, on jo useiden vuosien ajan pyritty valjastamaan uutta merkittävää vientituotetta Suomelle. Koulutusvientiala onkin kasvanut nopeasti, ja lähivuosina alalle tavoitellaan yhä merkittävämpää kasvua.
Suomalaisen koulutuksen vientivalttina on perinteisesti toiminut erinomainen PISA-maine. Suomen PISA-sijoitukset ovat kuitenkin olleet laskusuunnassa jo vuodesta 2006, ja suomalaisten oppilaiden osaamistulosten on nähty laskeneen selvästi huippuvuosista. Tästä syystä liiallinen ”PISA-ihmeeseen” nojaaminen voidaan nykytilassa nähdä ongelmallisena. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millainen on 2020-luvun suomalainen koulutusbrändi, ja millaisiin vetovoimatekijöihin ja perusteluihin koulutusvientiyritykset koulutuksensa markkinoinnissa nojaavat.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen aineisto kerättiin 11 suomalaisen peruskouluasteen koulutusvientiä toteuttavan yrityksen verkkosivuilta. Lisäaineistona käytettiin Opetushallituksen koordinoiman, suomalaista koulutusvientiä edistämään perustetun Education Finland -ohjelman verkkosivuja. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja analyysi toteutettiin kahdessa osassa. Menetelminä toimivat teema- ja diskurssianalyysi.
Tulokset ja johtopäätökset
Tulokseni osoittivat, että nykyhetken suomalainen koulutusbrändi rakentuu hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden, luovan ajattelun ja asiantuntijuuden ympärille. Suomalainen koulutusosaaminen esitettiin maailman huippuna, ja 2000-luvun alun ”PISA-ihme” toistui yritysten kuvauksissa vahvasti edelleen. Toisaalta myös suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvät periaatteet, kuten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistäminen, vaikuttivat nousseen keskeisiksi suomalaisen koulutusbrändin osiksi. Suomalaisen koulun erityispiirteenä korostettiin sitä, että koulu on onnistunut yhdistämään hyvinvointia korostavan pedagogiikan ja korkeat oppimistulokset. Koulun kuvattiin myös toteuttavan luovaa, oppiainerajat ylittävää pedagogiikkaa, jonka keinoin sen kerrottiin tuottavan tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvittavaa laaja-alaista osaamista. Lisäksi yritykset painottivat koulutuksen vahvaa tiedeperustaa: tätä perusteltiin muun muassa korkeasti koulutetuilla opettajilla, sekä vahvasti tutkimukselliseen tietoon perustuvalla suomalaispedagogiikalla.
Koulutusvientiyritykset perustelivat suomalaisten koulutuspalvelujen tarvetta vedoten siihen, että suomalaisella koulutusosaamisella on potentiaalisesti useita positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Suomalaisen koulutusosaamisen kerrottiin toimivan välineenä yhteiskunnalliseen kehittämiseen, osaamisen tason nostamiseen, sekä nykyisiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseen. Suomalaisen yhteiskunnan kerrottiin itse kohonneen köyhyydestä vauraaksi ja kehittyneeksi maaksi varsin nopeasti, ja saavuttaneen sittemmin erinomaisia tuloksia monella yhteiskunnallisella osa-alueella. Tässä valossa Suomi valtuutettiin näyttämään oikeaa suuntaa muille. Suomea kuvattiin myös koulutuksellisena edelläkävijänä, joka korkealaatuisella osaamisellaan kykenee vastaamaan aikamme globaaleihin haasteisiin. Koulutuksellisen erinomaisuuden väitettä perusteltiin vedoten Suomen todettuihin koulutuksellisiin saavutuksiin, kuten PISA-menestykseen, sekä suomalaisen koulun vahvaan tiedeperustaan.
Tulokseni osoittavat, että PISA ja sitä kautta saavutettu erinomainen koulutusmaine olivat ennakko-odotusteni mukaisesti edelleen suomalaisten koulutusvientiyritysten markkinointiviestinnän ytimessä. On kuitenkin huomattava, että koulutusvienti on Suomen kontekstissa vielä verrattain uusi toimiala, joten sen voidaan nähdä yhä muotoutuvan. Alalle on myös ennustettu merkittävää kasvua lähivuosina, ja suomalaisen koulutusviennin myyntivaltit saattavat alan kasvun ja kehityksen myötä uudistua ja monipuolistua nopeastikin. Tämän kehityksen suunta voi olla kiinnostava tarkastelun kohde myöhempiä tutkimuksia ajatellen. Oman tutkielmani tulokset tarjoavat kuitenkin hyvän yleiskuvan siitä, mitkä suomalaisen koulutusvientialan keskeiset vetovoimatekijät olivat aineistonkeruuhetkinä vuosina 2022–2023.
Erika Musturi
Koulutusvienti PISA-ihmeen jälkeen — suomalaisen koulun vetovoimatekijät 2020-luvulla