Tutkimuksen idea
Tutkimusaiheeni valintaa ohjasi vahvasti halu tutkia varhaiskasvatuksen opettajan työssä kannattelevia ja positiivisia pitovoimaa edistäviä tekijöitä. Työtä kuormittavat tekijät ylittävät herkästi keskustelukynnyksen. Haasteisiin pureutumisen lisäksi on merkityksellistä tunnistaa myös työssä innostavat ja yhä uudelleen työhön motivoivat tekijät ja erilaiset mahdollisuudet. Rajasinkin tutkimusaiheeni tarkastelemaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä tutkimalla varhaiskasvatuksen opettajien työn imua (work engagement). Lisäksi halusin tutkia niitä tekijöitä ja mahdollisuuksia, joihin varhaiskasvatuksen opettaja voi vaikuttaa omaa työtään tuunaamalla (job crafting). Tarkempi rajaus haki tovin muotoaan, kunnes tutkimuskysymykset lopulta jäsentyivät tarkastelemaan varhaiskasvatuksen opettajien työn imun edistäviä tekijöitä ja työn tuunaamisen tapoja.
Aineisto ja sen analysointi
Pro gradussani laadukkaan varhaiskasvatuksen yhtenä keskeisenä kulmakivenä nähdään työstään innostuneet ja hyvinvoivat varhaiskasvatuksen opettajat, jotka kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineisto koostuu kolmesta fokusryhmähaastattelusta, joihin osallistui yhteensä yhdeksän varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineisto kerättiin osana Osaava varhaiskasvatus -hanketta. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimusaineisto sisälsi sekä työtä kuormittavia tekijöitä, että työn muokkaamista ja vaikutusmahdollisuuksia rajoittavia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa aineistoa tutkittiin kuitenkin tutkimuskysymysten ohjaamana, jolloin huomio kiinnittyi työn myönteisiin tekijöihin. Työn imua edistävät tekijät ja työn tuunaamisen tavat jakaantuivat molemmat ylä- ja alaluokkiin, jotka sijoittuivat toistensa kanssa osittain limittäin.
Löydökset
Tutkimuksen tulokset muodostivat kolme pääkategoriaa, jotka kuvasivat varhaiskasvatuksen opettajien työn imua edistäviä tekijöitä, työn tuunaamisen tapoja sekä työn imua edistäviä tuunaamisen tapoja. Tutkimus vahvisti aiempaa käsitystä siitä, että varhaiskasvatuksen opettajan työssä on useita työn imua edistäviä tekijöitä työn haastavien ja kuormittavien tekijöiden lisäksi. Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajien työn imua edistävät työn käytännöt, työn omakohtaiset tekijät ja lapset. Varhaiskasvatuksen opettajat tuunasivat työtään erilaisin keinoin sekä itsenäisesti, että yhdessä kollegoidensa kanssa. He tuunasivat omaa työtään tuunaamalla työn perustaa, tuunaamalla vuorovaikutteisesti ja tuunaamalla tavoitteellisesti. Lisäksi aineistolähtöisen analyysin myötä syntyi kolmas kategoria työn imua edistävät tuunaamisen tavat, jossa varhaiskasvatuksen opettajat kuvasivat puheessaan samanaikaisesti molempia tutkimuskysymyksiä. Näissä työn imua edistävissä tuunaamisen tavoissa yhdistyi aktiivinen ja myönteinen ote työssä. Kutsuisinkin näitä molempia tutkimuskysymyksiä samanaikaisesti tarkastelevia tekijöitä leikillisesti tämän tutkimuksen ’supereiksi’. Työn imua edistävät tuunaamisen tavat kuvasit suurelta osin yhteisöllistä työn tekemistä ja osaamisen vahvistamista.
Pohdittavaa ja jatkotutkimuksen aiheita
Jatkossa olisikin mielenkiintoista tutkia, miten juuri näitä ’supereita’ eli työn imua edistäviä työn tuunaamisen tapoja voisi hyödyntää varhaiskasvatuksen opettajien pitovoimaa ja työhyvinvointia edistettäessä sekä laadukkaan varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Vaikka tämä tutkimus rajasi varhaiskasvatuksen opettajan työn tarkastelun nimenomaan niihin tekijöihin, jotka lisäävät työn mielekkyyttä, on tulevaisuudessa yhä merkityksellistä tutkia niitä tekijöitä ja rakenteita, jotka kuormittavat varhaiskasvatuksen opettajia työn voimavaroja vähentämällä tai rajoittavat mahdollisuuksia muokata omaa työtään mielekkäämmäksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi.
Hanna Ahonen
Varhaiskasvatuksen opettajien työn imu ja työn tuunaaminen