Yhteiskunnassamme on yhä valitettavan paljon heteronormatiivisuutta. Tämä heijastuu myös peruskouluun ja varsinkin peruskoulun liikuntatunneille. Heteronormatiivisia käytänteitä esiintyy esimerkiksi pukuhuonetiloissa, jotka ovat usein jaoteltu binäärisesti tyttöjen ja poikien puoliin. Tiettyjä urheilulajeja pidetään tyttöjen tai poikien lajeina. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kokevat tutkitusti suuntautumiseensa kohdistuvaa syrjintää erityisesti urheilun joukkuelajeissa. Halusinkin maisterintutkielmassani tutkia, miten heteronormatiiviset käytänteet näkyvät peruskoulun liikuntatunneilla, ja kuka näitä käytänteitä toisintaa. Luokanopettajana haluan tunnistaa mahdolliset heteronormatiiviset käytänteet, jotta syrjintää ei tapahtuisi minun eikä kenenkään muunkaan oppitunneilla ja liikuntatunnit olisivat turvallinen ympäristö kaikille.
Miten tutkin?
Haastattelin kolmea seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuuluvaa suomalaisen peruskoulun käynyttä henkilöä. Haastateltavat olivat alle 30-vuotiaita ja täysi-ikäisiä. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoidun haastattelun avulla. Analysoin tulokset temaattisen analyysin avulla.
Mitä sain selville?
Jaoin aineiston seuraaviin teemoihin: Näkymättömyyden teema. Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen sosiaalistamisen teema, Vallan hyväksikäytön teema, Ihanteiden tuottamisen teema ja Oppilaiden välisten hierarkioiden teema.
Peruskoulun liikuntatunneilla esiintyi heteronormatiivisia ja syrjiviä käytänteitä sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä että sukupuolia kohtaan. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ei huomioitu usein lainkaan. Huomioimattomuus jatkui usein myös silloin, kun siitä oli huomautettu. Peruskoulun liikuntatunneilla esiintyi myös tietynlaiseen ja ihannoituun sukupuolen ilmaisuun ja seksuaalisuuteen liittyvää sosiaalistamista. Paritansseissa kehotettiin esimerkiksi etsimään ‘’vastakkaista’’ sukupuolta oleva pari, ja tilanteesta tehtiin myös osittain seksuaalinen. Toisessa tilanteessa poikaoppilaille opetettiin tyttöoppilaiden seksualisointia opettajan toimesta. Syrjintää tapahtui sekä oppilaiden että opettajien toimesta. Liikuntatunneilla esiintyi usein esimerkiksi homottelua. Tyttöoppilaat eivät saaneet osallistua tiettyihin lajeihin, kuten jääkiekkoon. Opettajat toimivat usein viimeisinä rajanvetäjinä, vaikka käytänteistä poikkeaminen olisi sopinut muille oppilaille.
Johtopäätökset Peruskoulun liikuntatuntien heteronormatiiviset rakenteet
Vaikka haastateltavien peruskouluajoista saattoi olla kulunut hieman aikaa, seurasivat syrjivät käytänteet myös heidän nykyiseen liikuntaan suhtautumiseensa. Opetan itse liikuntaa peruskoulussa, ja olen huomannut samanalaista muiden oppilaiden toisiaan kohti harjoittamaa syrjintää. Heteronormatiiviset käytänteet ovat siis vieläkin syvälle juurtuneita. Peruskoulun liikuntatunnit toisintavat yhteiskuntaan ja liikuntaan liittyviä ihanteita. Heteronormatiivisuuden tutkiminen on tärkeää, sillä peruskoulussa on yhä syrjiviä rakenteita, joita ei välttämättä tunnisteta niiden jokapäiväisiksi normeiksi muuttumisen vuoksi. Olemme tottuneet tekemään asiat tietyin tavoin, joka johtaa sekä tiedostettuun että tiedostamattomaan toiseuttamiseen. Peruskoulun tulisi olla kaikille saavutettavissa.
Meri Siponen’
”Ei oo annettu tilaa ees olla” – Koululiikunnan heteronormatiivisuus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta