Mitenkä tää nyt kantsii laittaa tähän? Eiks tätä vois pistää tästä? Onks tää se?
Kysymysten ja vastausten esittäminen on yleistä vuorovaikutuksessamme silloin, kun etsimme tietoa. Oppilaiden oma kiinnostus oppimiseensa voi näkyä siinä, kuinka paljon he kysyvät. Kysymysten muodot sisältävät merkkejä oppilaiden tiedon tasosta.
Kysymystyyppien kertomaa
Tutkin maisterintutkielmassani oppilaiden tiedollista asemoitumista keskustelunanalyysin menetelmällä. Videoaineistossa kolme seitsemänluokkalaista esitti alkuun kirjoittamani kysymykset käsityöntunnilla. Mitenkä tää nyt kantsii laittaa tähän on hakukysymys, jolla oppilas pyytää laajempaa tietoa tehtävästä ja kertoo, ettei vielä tiedä paljon. Eiks tätä vois pistää tästä on kielteinen vaihtoehtokysymys, joka osoittaa, että oppilaalla on oma vastausehdotus jo mielessään, mutta hän antaa erityistä painoarvoa vastaukselle. Onks tää se on positiivinen vaihtoehtokysymys, joka ilmaisee, että oppilaalla on jo käsitys asiasta, josta kysymyksensä esittää. Positiivisella vaihtoehtokysymyksellä haetaan vahvistusta jo olevalle oletukselle. Se on suomen kielen yleisin kysymystyyppi ja yleisin kysymystyyppi myös tarkastellussa aineistossa.
Monipuolista vastaustoimintaa
Tutkimuksessa oppilaat tekivät itseohjautuvasti ryhmätyötä elektroniikkaa ja ompelua yhdistävässä keksintöprojektissa. Niinpä oppilaiden vastaukset toisilleen olivat myös tärkeitä. Tieto siitä, mitä oppilaiden kannatti kulloinkin tehdä, muodostui yhteisen toiminnan tuloksena. Oppilaat arvioivat tietoa ja suhtautuivat siihen eri tavoin. Oppilaat pohtivat ääneen työskentelyn mahdollisuuksia ja rajoitteita esimerkiksi modaaliverbien saada, voida, pitää ja kannattaa avulla.
Kuvia oppilaista prototyypin ympärillä
Välillä kysymyksiin etsittiin vastauksia jo tehtyä työtä tarkastelemalla. Oppilaat katsoivat työstämäänsä prototyyppiä ja etsivät vastauksia myös älypuhelimella. Oppilaat käyttivät kehojaan ja elehtivät. Ompelua suunniteltiin esimerkiksi piirtävillä ja osoittavilla eleillä.
Laajennus ja kiteytys
Kun puhuin tutkielmani tuloksista tutun opettajan kanssa, hän kommentoi, että toivoo hakukysymysten kaltaisia kysymyksiä oppilailta, koska ne osoittavat avoimuutta uudelle tiedolle. Sanoin, että vaihtoehtokysymykset kertovat saavutetusta tiedosta. Tutkielmani oppilaat olivat työstäneet keksintöään eli ”älykästä tyynyä” jo pitkään. Tietoa ja asiantuntijuutta oli todennäköisesti ehtinyt jo muodostua.
Varmaan on hetkiä, jolloin kannattaa olla avoimempi uudelle tiedolle ja tilanteita, jolloin varmaksi koettua tietoa kannattaa jakaa. Nyt spekuloin, mutta hakukysymykset sopivat ehkä projektien ideointivaiheeseen, kun vapaa luovuus saa ottaa vallan. Ehkä vaihtoehtokysymykset sopisivat myöhempiin tilanteisiin, joissa työtä toteutetaan konkreettisesti ja on mukauduttava työskentelyn tai materiaalin rajoitteisiin.
Muotoilussa on käytetty timanttimallia kuvailemaan muotoiluprosessin laajentavia ja kiteyttäviä työvaiheita. Yhdistäisin hakukysymykset laajennusvaiheisiin ja vaihtoehtokysymykset kiteyttämisvaiheisiin.
Jatkumot ja suhteet
Tutkielmani muistutti siitä, kuinka monet asiat sijoittuvat jatkumoille ja suhteisiin. Asemoituminen tietäväksi tai vähemmän tietäväksi voi vaihdella vahvuudeltaan. Väärää tietoa voidaan jakaa varmasti ja hakukysymys voi sisältää tietoa. Tulkitsemme toistemme tietoväitteitä ja toimimme tulkintojemme mukaan, mikä vaikuttaa taas uusiin tulkintoihin vuorovaikutuksessa.
Opettajien kannattaa käyttää kysymyksiä tiedostavasti vuorovaikutuksessaan oppilaiden kanssa ja tarkkailla myös, millaisia kysymyksiä oppilaat esittävät toisilleen. Kysymyksillä voidaan ohjata vuorovaikutustoimintaa.
Aino Partonen
Keskustelunanalyyttinen tutkielma
oppilaiden tiedonrakennuksesta ja asiantuntijuudesta
elektroniikkaa ja ompelua yhdistävässä keksintöprojektissa