Lasten jalkapallovalmentaminen on monimutkainen prosessi, jonka yksi osa-alue on lasten psyykkinen (henkinen) valmennus ja valmennustyön ohessa tapahtuva kasvatustyö. Psyykkistä valmennusta on tutkittu vielä vähän ja sen rooli tuntuu arjen valmennustyössä olevan suhteellisen vähäinen. Teoriataustan perusteella psyykkisen valmennuksen tärkein tehtävä on vahvistaa lapsen sisäistä motivaatiota ja tätä tukee parhaiten itsemääräämisteorian toteutuminen lapsen harrastuksessa.
Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten psyykkistä valmennusta toteutetaan lasten jalkapallojoukkueissa ja miten urheiluharrastus vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin, sosiaaliseen suhteisiin ja tulevaisuuteen.
Tutkimuskysymykseni ovat:
- Millä tavoin psyykkistä valmennusta toteutetaan tutkimukseen osallistuvien valmentajien alakouluikäisten poikajoukkueissa?
- Miten valmentajat näkevät psyykkisen valmennuksen vaikutuksen lapsen kehitykseen?
- Miten harrastustoimintaan osallistuminen vaikuttaa alakouluikäisen lapsen koulunkäyntiin ja tulevaisuuteen?
Tutkimusmenetelmät
Maisterintutkielmani on laadullinen tutkimus, jossa haastattelin neljää alakouluikäisiä poikien joukkuetta valmentavaa jalkapallovalmentajaa selvittääkseni heidän näkemyksiänsä ja kokemuksia psyykkisestä valmennuksesta sekä näkemyksiä harrastustoiminnan vaikutuksesta lasten tulevaisuuteen. Haastatelluilla on runsaasti valmennuskokemusta ja he ovat valmentaneet eri-ikäisiä lapsia, niin poikia kuin tyttöjä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin, jossa haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sekä analysoitiin teoreettisen sisällönanalyysin keinoin ja tutkielman tulokset perustuvat teoriaosassa esiteltyihin teemoihin.
Tulokset
Valmentajat osasivat määritellä hyvin psyykkisen valmennuksen käsitteen ja keinoja, joilla he toteuttavat psyykkistä valmennusta arjen valmennustyössään. Keinot eivät kuitenkaan olleet keskenään yhtenäisiä eikä selkeitä malleja tai suunnitelmia psyykkisen valmennuksen toteutukseen juuri löytynyt. Valmentajat tarvitsevat lisää työkaluja hyvän psyykkisen valmennuksen suunnitteluun ja toteutukseen osana valmennusprosessiaan. Tutkimushenkilöt uskovat urheiluharrastuksen tuottavan kansanterveydellisten hyötyjen lisäksi myös hyötyjä yksilön koulunkäyntiin, sosiaalisiin suhteisiin sekä tulevaisuuteen.
Johtopäätökset ja jatkotutkimusideoita
Harrastustoiminta toimii usein koulujen ja kotien ohella kasvatustoiminnan ns. kolmantena sektorina ja harrastustoiminnan roolia kasvatuksellisesta näkökulmasta tulisi vahvistaa. Psyykkinen valmennus kehittää lapsen psyykkisiä valmiuksia myös harrastustoiminnan ulkopuolella, ja urheiluharrastuksessa mukana olevat lapset pärjäävät koulussa ja sosiaalisissa suhteissa sekä yleisesti elämässä usein paremmin. Jatkotutkimuksena voisi olla mielenkiintoista selvittää, miten nämä valmentajien listaamat positiiviset puolet saataisiin konkreettisesti ja aina samalla tavalla lasten ja heidän huoltajiensa käyttöön.
Tim Ronimus
”Sä oot niinku lähtökohtaisesti aika hyvä tyyppi – kiva kaveri” – Jalkapallovalmentajien näkemyksiä alakouluikäisten lasten psyykkisestä valmennuksesta ja urheiluharrastuksen vaikutuksesta lasten tulevaisuuteen