Koululiikunnan motivaatioilmasto
Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden laskusta on oltu jo pitkään huolissaan. Suurin osa kouluikäisistä ei saavuta päivittäisi liikuntasuosituksia, jotka tukevat terveyttä. Koululiikunnan tehtävä on tukea liikunnallisen elämäntavan muodostumista ja tarjota positiivisia kokemuksia liikunnasta. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että koululiikunnan motivaatioilmastolla voidaan vaikuttaa oppilaan motivaatioon, tunneilla viihtymiseen, hyvinvointiin ja pätevyyden kokemuksiin itsestä liikkujana. Motivaatioilmasto on monitahoinen ilmiö, joka voidaan määritellä yksilön kokemukseksi tilannekohtaisesta sosioemotionaalisesta ja psykologisesta ilmapiiristä. Opettaja on merkittävässä roolissa suotuisan motivaatioilmaston muodostumiselle. Yksi merkittävimmistä opettajan tehtävistä olisikin luoda liikunnan tunneille yrittämistä ja osallistumista tukeva motivaatioilmasto.
Tutkimus
Tutkimuksessa käsitellään koululiikunnan motivaatioilmastoa liikunnan aineenopettajien näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille koululiikunnan motivaatioilmastoon yhteydessä olevia käsityksiä ja käytännön ratkaisuja opetustilanteissa suotuisan motivaatioilmaston tukemiseksi. Tutkimuksen aineisto koostui liikunnan aineenopettajien haastatteluista ja kirjoitelmista.
Tulokset
Tuloksista selvisi, että opettajat pitivät suotuisan motivaatioilmaston muodostumista tärkeänä oppilaan sisäisen motivaation, viihtymisen, turvallisuudentunteen, yrittämisen ja osallistumisen sekä oppilasryhmän yhteisen toiminnan kannalta. Tulosten mukaan on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että koko oppimisympäristö tukee suotuisan motivaatioilmaston muodostumista, sillä siihen on yhteydessä niin opettaja, oppilaat kuin fyysiset tilat, jossa liikuntatunteja järjestetään.
Opettajan käytännön ratkaisut jakautuivat opetuksen suunnitteluvaiheeseen ja opetustilanteisiin. Suunnittelussa motivaatioilmaston merkitys näyttäytyi sisältöjen ja toimintatapojen valinnoissa, oppilaiden erilaisten lähtökohtien huomioimisessa sekä yrittämistä tukevana suunnitteluna. Opettajat näkivät, että liikuntatunneilla tulee tukea sellaisia toimintatapoja, joissa onnistuneet suoritukset eivät ole pääasia ja oppilaat uskaltavat yrittää, vaikka se johtaisi epäonnistumiseen. Opetustilanteissa positiivinen ja kannustava palaute on tärkeää motivaation kannalta. Kilpailullisissa tilanteissa ei tulisi korostaa voittoja tai oppilaiden vertailua keskenään, sillä tämä saattaa sulkea osan oppilaista toiminnan ulkopuolelle ja heikentää motivaatiota. Motivaation kannalta opetuksessa tulee oppilaille tarjota valinnan mahdollisuuksia, tukea oppilasryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ennen kaikkea tarjota onnistumisen kokemuksia taitotasosta riippumatta. Lisäksi opettajat kokivat, että voivat omalla innostuksellaan ja myönteisellä suhtautumisella liikuntaan kannustaa oppilaita osallistumaan ja tätä kautta tukea sisäisen motivation syntymistä.
Lopuksi
Tutkimuksessa löydettiin hyödyllisiä käytännön ratkaisuja, joilla tukea suotuisan motivaatioilmaston muodostumista liikunnan opetukseen. Motivaatioilmaston ymmärtäminen koululiikunnan kontekstissa on tärkeää, jotta voidaan tukea sisäisen motivaation muodostumista liikuntaa kohtaan. Koululiikunnassa viihtymisen, sisäisen motivaation ja liikunnasta saatujen onnistumisten kautta on todennäköistä, että liikunta-aktiivisuus jatkuisi myös oppilaiden vapaa-ajan toimintaan. Tämä taas on merkityksellistä koko kansanterveyden kannalta, jotta lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus lisääntyisi hyvinvoinnin kannalta riittävälle tasolle.
Tiina Poranen
Liikunnan aineenopettajien käsityksiä ja käytännön ratkaisuja suotuisan motivaatioilmaston tukemiseksi koululiikunnassa