Tutkimuksen tarkoitus
Erityisopetuksen reformi ja sen myötä kehitys oppimisen ja koulunkäynnin tueksi on muuttanut erityisopetuksen resurssien jakoa ja erityisopettajan työnkuvaa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu puutteita resursseissa. Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska työn haasteet vaikuttavat muun muassa opettajien terveyteen. Hyvät työolot luovat edellytyksiä ammatilliseen kasvuun ja menestykseen työssä. Opettajan hyvinvointi on yhteydessä myös koko työ- tai kouluyhteisön hyvinvointiin – siispä erityisopetuksen kehittäminen vaatii myös työolojen kehittämistä. Tähän asti kuitenkin kvantitatiivista tutkimusta erityisopettajan työn haasteista Suomessa on ollut niukasti. Lähdin selvittämään kyselytutkimuksen avulla millaiset haasteet vaikuttivat erityisopettajan työhön eniten sekä millainen yhteys erityisopettajiin liittyvillä taustamuuttujilla oli haasteiden kokemiseen.
Tutkimuksen toteutus
Vastaajat (N = 339) työskentelivät erityisopettajina varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen. Erityisopettajien vastaukset kerättiin sähköisillä kyselylomakkeilla, joka oli pilotoitu aikaisemmin. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastattiin vertailemalla keskiarvoja ja frekvenssejä. Toiseen tutkimuskysymykseen vastattiin käyttämällä monimuuttujamenetelmiä (muun muassa yksisuuntainen varianssianalyysi, t-testi ja kaksisuuntainen varianssianalyysi).
Tulokset
Kyselylomakkeella erityisopettajat arvioivat kuinka paljon mitkäkin haasteet vaikuttavat heidän työhönsä. Erityisopettajat kokivat työhönsä vaikuttavan työnkuvan laajenemisen sekä liian suuret kuntakohtaiset erot. Erityisopettajien vastauksissa useat ajan riittämättömyyteen liittyvät vastaukset saivat korkeita arvoja. Erityisopettajat kokivat lisäksi, ettei yhteistyö toiminut riittävän hyvin ajan puutteen vuoksi eikä oppilaiden tuki toteutunut nykyisillä resursseilla. Myös oppilaiden ominaisuudet ja käyttäytyminen olivat erityisopettajan työn kannalta haastavia.
Taustamuuttujista opetusaste erotteli selvästi tehokkaimmin vastaajia. Myös eri ikäryhmien erityisopettajat kokivat haasteita eri tavoin. Lisäksi erityisopetuskokemus ja työnimike vaikuttivat. Vastauksissa näkyi eroja kouluttautumistavan ja työskentelykunnan asukasluvun perusteella. Näiden selitysaste oli kuitenkin pieni . Myös yhdysvaikutuksia löytyi: opetusaste ja ammattinimike sekä ammattinimike ja kouluttautumistapa. Näidenkin selitysaste oli kuitenkin pieni. Yhteyttä haasteiden kokemiseen ei sen sijaan ollut opettajan kokonaisopetuskokemuksella.
Waltteri Immonen
Erityisopettajan työn haasteet. Erityisopettajien kokemuksia haasteista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle