Varhaisaikuisuus on pidentynyt länsimaissa viime vuosikymmenten aikana, mikä näkyy myös Suomessa. Suomalaiset nuoret siirtyvät korkeakoulutukseen eurooppalaisia ikätovereitaan myöhemmin, keskimäärin 24 vuoden iässä. Tästä huolimatta varhaisaikuisuuteen perinteisesti liitetyt kehitystehtävät, kuten kouluttautuminen ja työuraan valmistautuminen ovat pysyneet samoina. Siirtymävaiheet, kuten lukion jälkeinen siirtymä, ovat merkittäviä haasteita yksilön kehityksen sääntelylle. Yksilöt ohjaavat omaa kehitystään neljän prosessin avulla; kanavoimalla, valitsemalla ja kompensoimalla tavoitteitaan, sekä säätelemällä tavoitteita yhdessä muiden kanssa.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksessani tarkastelin sitä, miten suomalaiset nuoret luovivat lukion jälkeisessä siirtymässä. Tarkastelun kohteeksi nostettiin nuorten uratavoitteet; minkälaisia tavoitteita he valitsevat, minkälaisia perusteluja heillä oli näiden tavoitteiden valitsemiselle ja miten he muuttavat uratavoitteitaan. Tutkittavat olivat 18-19 -vuotiaita, ja he vastasivat viikoittain kyselyyn koskien heidän tavoitteitaan, yhteensä 39 viikon ajan. Tämän kaltaista aineistoa ei ole tiettävästi aiemmin kerätty ainakaan Suomen kontekstissa. Tutkimuksen tarkoituksena olikin kartoittaa ja kuvailla
Tulokset
Tuloksista ilmeni, että nuoret valitsevat uratavoitteita, jotka heijastavat heidän sen hetkistä työ- tai opiskelutilannettaan, esimerkiksi opiskelijoilla oli taipumus nimetä enemmän opiskeluun liittyviä tavoitteita. Pienenä poikkeuksena oli kuitenkin tavoite koskien korkeakoulutukseen pääsyä, jonka mainitsivat lukiolaisten ja pääsykokeisiin opiskelevien lisäksi myös työssäkäyvät. Vaikka nuoruus/varhaisaikuisuus on länsimaissa pidentynyt, nuorten uratavoitteet osoittivat heidän odottavan itseltään perinteisten ikään kuuluvien kehitystehtävien saavuttamista. Joissain tilanteissa tavoitteeseen sitoutuminen ei ole enää hyödyllistä tai edes tarpeellista, jolloin ihminen muokkaa tavoitettaan, ajatteluaan ja/tai suunnitelmiaan kompensoidakseen muutosta. Syyt uratavoitteen muutoksiin olivat erilaiset opiskelijoilla, verraten työssäkäyviin tai niihin, jotka eivät opiskelleet tai olleet työelämässä.
Tutkimuksen merkitys
Toisen asteen jälkeinen siirtymä on yksi merkittävimpiä haasteita nuorten aikuisten elämässä. Suomessa on viime vuosina pyritty nopeuttamaan siirtymää korkeakouluopintoihin ja vähentämään välivuosien määrää. Tarkastelemalla miten nuoret tässä siirtymässä toimivat, voidaan löytää säännönmukaisuuksia siitä, miksi joillekin tämä siirtymä on sujuva, kun taas toiset kohtaavat suurempia haasteita. Tämä tieto tarjoaa mahdollisuuden kehittää interventioita tai muokata toimintatapoja siirtymien sujuvoittamiseksi.
Milla Rautakorpi
Late adolescents’ career goals during the post-high school transition