Oppimisen ilo on melko vähän tutkittu aihe varhaiskasvatuksen kontekstissa. Kuitenkin se on monille tuttu käsite ja mainitaan varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa, varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Siten sen pedagogista toteuttamista edellytetään varhaiskasvatuksen opettajilta ja henkilöstöltä.
Oppimisen ilo on olennainen osa lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja siten se on myös yksi tärkeä elementti, kun arvioidaan varhaiskasvatuksen laatua. Tämän vuoksi olisikin tärkeää tehdä näkyväksi varhaiskasvatuksen asiakirjoissa määriteltyjä tavoitteita, jotta varhaiskasvatuksen henkilöstö voi suunnitella ja toteuttaa pedagogiikkaa niiden mukaisesti.
Oppimisen ilon teoriataustaa
Oppimisen ilo on kompleksinen tutkimuskohde. Tutkimuksen kuvaamiseksi sopii hyvin palapeli, jossa teoreettisen viitekehyksen eri palaset kuvaavat oppimisen iloa eri tulokulmista ja muodostavat lopulta kokonaiskuvan. Tämän tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat oppiminen sosiokulttuurisesta näkökulmasta, ilon tunteen filosofiset ja emotionaaliset ulottuvuudet sekä varhaisen tiedekasvatuksen konteksti.
Sosiokulttuurisen oppimisteorian mukaisesti optimaalisin osaaminen on mahdollista saavuttaa vuorovaikutuksessa syntyneiden tietojen ja toimintamallien avulla. Myös ilon kokemukseen voidaan liittää ihmisen sisältä kumpuava elinvoimaisuus, joka syntyy, kun ihminen joutuu ponnistelemaan tavoitteidensa eteen. Nämä molemmat elementit näkyvät varhaisen tiedekasvatuksen pedagogiikassa ja siksi se onkin hyvä konteksti oppimisen ilon tutkimukseen.
Miten oppimisen iloa voi tutkia?
Tämän tutkimuksen tarkoituksena ei ole määritellä oppimisen iloa, vaan ennemminkin lähestyä ilmiötä tulkitsemisen ja ymmärtämisen kautta. Tavoitteena on selvittää, millä tavalla lapset ilmaisevat oppimisen iloa ja millaisena se näyttäytyy lasten toiminnassa. Tavoitteenani on lisäksi tarkastella erityisesti, miten vuorovaikutus välittyy oppimisen ilon hetkissä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja sen aineistona käytettiin ”Monilukutaitoa opitaan ilolla” -kehittämisohjelman tiedekasvatustyöpajojen videomateriaalia. Tutkimuksen aineisto on kerätty kolmesta suomalaisesta esikouluryhmästä. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin havainnoimalla videotallenteita ja aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Millaista oppimisen ilo on?
Oppimisen ilo näkyi aineistossa verbaalisesti ja toiminnallisesti, ja näistä verbaalisia ilmauksia oli selkeästi enemmän. Verbaalisissa ilmauksissa oppimisen ilo näkyi esimerkiksi onnistumisen sanoittamisena ja huudahduksina. Toiminnallisissa ilmauksissa oppimisen ilo näkyi kehon liikkeinä. Oppimisen ilon hetkissä korostui lasten hakeutuminen vuorovaikutukseen muiden lasten ja aikuisten kanssa ja siten oppimisen ilon kokemuksen jakaminen.
Oppimisen ilon hetket näyttäytyivät ohimenevinä ja lyhyinä hetkinä lasten toiminnan lomassa. Oppimisen ilon eri ilmaukset näkyivät joskus yksittäisinä, mutta usein ne näyttäytyivät yhdessä ja limittäin, ja oppimisen ilon hetkessä saattoi olla näkyvissä niin verbaalinen, toiminnallinen kuin vuorovaikutuksellinenkin elementti. Eniten oppimisen ilon hetkiä näkyi sellaisissa tuokioissa, joissa lapset saivat vapaasti tehdä tutkimuksia yksin tai parin kanssa ja silloin aikuisen rooli oppimisympäristön luojana korostui.
Oppimisen ilon vaikuttavuus
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on nostaa oppimisen ilo näkyväksi, tutkimalla millä tavalla lapset ilmaisevat oppimisen iloa ja millaisena ilmiönä se näyttäytyy. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla varhaiskasvatuksessa voidaan oppia tunnistamaan oppimisen ilon merkkejä. Oppimisen ilon näkyväksi tekemisellä voidaan oppia havaitsemaan, millaisin keinoin oppimisen ilon hetkiä voitaisiin lisätä ja näiden pedagogisten menetelmien avulla tukea lasten oppimista ja kasvattaa oppimismotivaatiota.
Oppimisen ilon ilmaukset ovat tutkimusaineistoni mukaan usein verbaalisia, joten oppimisympäristössä tulisi siten olla mahdollisuus sanoittaa oppimisen iloa ääneen ja nauraa tai huudahtaa ilon hetkellä, sekä tärkeää olisi myös saada jakaa iloa muiden kanssa. Varhaiskasvatuksessa voidaan luoda hyvä pohja oppimisen ilolle, osaksi elämän mittaista oppimisen polkua. Oppimisen ilon ymmärtäminen ilmiönä antaa työkaluja toteuttaa lasten luontaista tapaa oppia, sillä oppimisen ilolle tulee antaa vapaus näkyä ja kuulua.
Johanna Liekola
Oppimisen ilo näkyväksi – esikoululaisten oppimisen ilon ilmeneminen tiedekasvatuksen kontekstissa