Tutkimuksen tausta ja tarkoitus
Vuoden 2018 PISA-tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomessa lukutaidon tasoero maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien oppilaiden välillä on OECD-maiden suurin. Lukuisat tutkimukset osoittavat sujuvan lukutaidon olevan yksilön nyky-yhteiskunnassa toimimisen kannalta välttämätön edellytys, jota voidaan koulussa tukea monin tavoin, esimerkiksi kirjallisuuden opetuksen keinoin. Kaikista tekstilajeista erityisesti juuri kaunokirjallisuuden lukemisen on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä lukutaidon kehitykseen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda opettajille suunnatun kyselyaineiston pohjalta katsaus siihen, millä tavoin äidinkieleltään muita kuin suomenkielisiä oppilaita huomioidaan suomalaisten alakoulujen kirjallisuuden opetuksessa. Jotta toimintaa voitaisiin jatkossa kehittää suuntaan, joka voisi kaventaa näiden ryhmien välistä lukutaidon tasoeroa, on tärkeää tuntea ilmiön nykytilanne ja se, miten opettajat huomioivat – tai eivät huomioi – äidinkieleltään muut kuin suomenkieliset oppilaat kirjallisuutta opettaessaan.
Nykytilanteen kartoittamiseksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisia menetelmiä ja työtapoja luokanopettajat käyttävät huomioidakseen suomi toisena kielenä -oppilaat kirjallisuuden opetuksessa. Lisäksi tutkittiin S2-oppilaiden lukemaa kirjallisuutta: sitä, millaisia kirjoja luokanopettajat pitävät tälle kohderyhmälle sopivina. Huomioinnin tapojen lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miksi osa opettajista ei kertomansa mukaan huomioi S2-oppilaita kirjallisuuden opetuksessa lainkaan.
Toteutus
Tutkimus toteutettiin osana Lukuklaani-hanketta, ja aineistona hyödynnettiin hankkeen keräämää kyselyaineistoa. Kyselytutkimus on tehty vuonna 2017, ja siihen on vastannut yhteensä 885 alakoulun opettajaa. Tämän tutkimuksen aineistona toimi yhden kyselystä valikoidun kysymyksen vastausaineisto, joka oli 378 vastauksen suuruinen. Vastausaineistoa tutkittiin pääasiassa teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen, mutta siihen tehtiin katsausta myös kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntäen.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimus toi esiin, että 89 % aineiston opettajista huomioi suomi toisena kielenä -oppilaita kirjallisuutta opettaessaan jollakin tavoin. Huomiointiin hyödynnettiin moninaisia työtapoja ja menetelmiä. Yleisimmin S2-oppilaiden huomiointi tapahtui yhteistoiminnallisia työtapoja käyttäen. Toiseksi yleisintä oli, että huomioinnin menetelmät liittyivät opettajan toimintaan. Vain pieni osa opettajista hyödynsi huomioinnissa yksilötyöskentelyä. Suurin osa aineiston vastaajista kuvaili S2-oppilaidensa lukevan kirjallisuutta, joka on valittu jollakin tietyllä perusteella juuri heidän luettavakseen. Suurin osa näistä valintaperusteista liittyi kirjassa käytettyyn kieleen. Kielen lisäksi myös kirjan sisältö vaikutti siihen, pidetäänkö teosta sopivana S2-oppilaille.
Aineiston opettajista 11 % ilmaisi vastauksessaan, ettei kohdista S2-oppilaisiin erityishuomiota kirjallisuuden opetuksessa. Huomioimattomuudelle esitettiin muutamia erilaisia perusteluita, jotka liittyivät joko oppilaaseen tai koulun toimintaan.
Tutkimuksen tuottamia tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi S2-opetuksen oppimateriaalien, opettajankoulutuksen sekä kirjastojen aineistovalikoiman kehityksessä. Tutkimus toi esiin kattavan kuvauksen siitä, millaisia työtapoja alakoulun opettajat tällä hetkellä hyödyntävät S2-oppilaiden opetuksessa ja millaisia tarpeita vieraskielinen tausta luo oppilaiden lukemalle kirjallisuudelle.
Tutkimuksen tulokset nostivat esiin lukuisia jatkotutkimusaiheita. Tulevaisuudessa tämän aiheen tiimoilta olisi tärkeää tutkia esimerkiksi, kuinka suuri tässä tutkimuksessa esiin nousseiden työtapojen osuus kirjallisuuden opetuksesta ajallisesti on ja kuinka säännöllisesti niitä hyödynnetään. Lisäksi tarvittaisiin tutkimusta siitä, millä tavoin käytössä olevat toimintatavat ovat vaikuttaneet S2-oppilaiden lukutaitoon, ja minkä toimintatapojen käyttö on jatkossakin tarkoituksenmukaista.
Elli Mannermaa
Selkokirjoja, sananselitystä ja äänikirjoja – Suomi toisena kielenä -oppilaiden huomiointi alakoulun kirjallisuuden opetuksessa