Tutkimuksen tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia alle kouluikäisten lasten osallisuutta varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä. Tutkijan haluna oli selvittää, miten esiopetusikäiset lapset kokevat heidän osallisuutensa näyttäytyvän päiväkodin fyysisissä oppimisympäristöissä sekä millaisia käsityksiä heillä on päiväkodin näiden ympäristöjen suunnittelusta, rakentamisesta ja muokkaamisesta.
Miksi aihe on tärkeä? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018, 2022) korostavat lapsen osallisuutta varhaiskasvatuksessa ja oppimisympäristöissä. Asiakirja ohjaa osallistamaan lapsia aktiivisesti suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Myös Varhaiskasvatuslaki (540/2018) määrittelee osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet esiin, kuinka lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa toteutuu lähinnä leikeissä, erityisesti vapaassa leikissä. Tämän tutkimuksen avulla pyrittiin tarkastelemaan, toteutuiko lapsen osallisuus oppimisympäristöjen suunnittelussa, rakentamisessa ja muokkaamisessa.
Menetelmät. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistona toimi Guided tour -menetelmällä toteutetut kierrokset päiväkodin esiopetuksen oppimisympäristöissä. Kierrokset toteutettiin avoimena ryhmähaastatteluina, jossa lapset saivat ohjata tutkimusta sen mukaan, mitä he itse kertoivat ympäristöistä. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulokset. Lasten osallisuus näyttäytyi heidän kokemustensa pohjalta kirjavina ja monitulkintaisina. Lapset tunsivat oppimisympäristönsä ja niissä tapahtuvat toiminnat. Heillä oli ideoita ja muutosehdotuksia tilojen muokkaamiseen, ja he toivat näitä perustellusti esille. Osallisuuden toteutuminen oli kuitenkin aikuisesta riippuvaa ja aikuinen oli lopulta se, joka määritti osallisuuden toteutumisen raamit. Tutkimuksen tuloksissa ilmeni myös lasten omakohtaiset kokemukset, sillä tuloksissa oli havaittavissa kirjavuutta osallisuuden kokemuksissa.
Tanja Aartonen-Amhil