Tutkimuksessa tarkasteltiin kotitalousopettajien toteuttamaa kotitalousopetuksen käytännön toimintataitotavoitteiden arviointia perusopetuksen vuosiluokilla 7–9. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin kotitalousopettajat toteuttavat arviointia perusopetuksessa. Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa pätevää kotitalousopettajaa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu pääosin arviointi- ja kotitaloustieteen kirjallisuuteen. Tutkimus pohjaa kotitalousopetuksen tavoitteisiin sekä oppimisen arviointiin. Kotitalousopetusta määrittää kansallinen opetussuunnitelma, joka sisältää sekä oppiainekohtaisia tavoitteita että kaikille yhteisiä tavoitteita. Käytännön toimintataitotavoitteet ovat yksi kotitalousopetuksen erityistavoitekategoria, jota opetetaan oppilaille kolmen sisältöalueen kautta. Käytännön toimintataidoiksi luokitellaan esimerkiksi taitoa tehdä käsillä sekä taitoa toimia turvallisesti. Oppimisen arviointi koskee oppilasta, opettajaa sekä koulua ja se sisältää käsitteenä oppilaan arvioinnin.
Tutkimuskohteen valinnan perustelut
Tutkimuskohde valikoitui siksi, että valmistuvana kotitalousopettajana koen, että oppilasarviointi on minulle ajankohtaisempaa kuin koskaan aiemmin. Tutkimus on tärkeää, sillä arviointi on jokapäiväinen ilmiö koulumaailmassa ja sen ulkopuolella. Kotitalousopetuksen käytännön toimintataitotavoitteet ovat näkyvimpiä kotitalousopetuksessa. Niitä myös painotetaan eniten. Esimerkiksi jokaisella ruoanvalmistuksen oppitunnilla painotetaan sekä hygieenistä että turvallista työskentelyä. Näistä syistä päädyin rajaamaan tutkimuksen kyseiseen tavoitekategoriaan. Koska kotitaloustiede ja sitä kautta kotitalousopetus kehittyy jatkuvasti, on tärkeää saada ajankohtaista tietoa opetuksen arvioinnista. Tutkimuksen avulla voidaan mahdollisesti kehittää opetusta ja vaikuttaa kotitalousopetuksen suunnitteluun jatkossa. Haastattelemalla jo työelämässä olevia opettajia on myös mahdollista jakaa heidän ”hiljaista tietoaan” eteenpäin niille, joilla on vähemmän kokemusta.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimuksesta selviää, että sekä opettaja että oppilaat toteuttavat käytännön toimintataitotavoitteiden arviointia kotitalousopetuksessa. Arviointia toteutetaan jatkuvasti osana jokapäiväistä luokkahuonetoimintaa. Oppilaat saavat tietoa arviointikäytännöistä erityisesti palautteen kautta oppituntien aikana, mutta myös muissa tilanteissa, kuten esimerkiksi arviointikeskusteluissa ja käytännön kokeiden yhteydessä. Arvioinnin kohteena on jokaisella vuosiluokkatasolla erilaiset taidot ja valmiudet. Kriteereinä käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kriteeristöä. Vanhemmilla vuosiluokilla saattaa olla tiukemmat kriteerit arvioinnin suhteen, vaikkakin samoihin asioihin kiinnitetään huomiota. Opettajat käyttävät monipuolisesti erilaisia arviointimenetelmiä. Yleisimpänä käytetään havainnointia, jota täydennetään itse- ja vertaisarvioinneilla, arviointikeskusteluilla sekä käytännön kokeilla. Tutkimuksesta voidaan tehdä johtopäätös, että käytännön toimintataitotavoitteita arvioitaessa ei käytetä määrällisiä arviointimenetelmiä. Arviointitietoa dokumentoidaan epäsystemaattisesti ja satunnaisesti. Osa tutkittavista kirjaa välillä lyhyitä muistiinpanoja tai plussia ja miinuksia oppilaista, mutta arviointi perustuu pääsääntöisesti opettajien muistiin ja mielikuviin. Arviointityön toteuttamista vaikeuttaa erilaiset haasteet, kuten esimerkiksi isot ryhmäkoot, ajan puute ja opetussuunnitelman tulkinta.
Lopuksi
Tutkimus osoitti minulle sen, kuinka laaja kokonaisuus oppimisen arviointi on. Koen, että tutkimuksen ansiosta opin arvioinnista todella paljon ja pystyn luottavaisemmin siirtymään työelämään. Olisi mielenkiintoista saada lisää tutkimusta esimerkiksi siitä, miten kotitalousopettajia voisi tukea ja kouluttaa paremmin arvioinnin kentällä. Myös se, miten oppilaat kokevat arvioinnin ja mitä he oikeasti hyötyvät siitä olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde.
Tessy Tillander
Käytännön toimintataitotavoitteiden arviointi kotitalousopetuksessa