Tutkimuksen taustaa
Tulevaisuudessa teknologian ja verkkoviestinnän kehittyessä visuaalinen informaatio vie kenties enemmän jalansijaa kielelliseltä vuorovaikutukselta. Kieli voidaan kuitenkin nähdä keskeisenä vuorovaikutuksen ja osallisuuden välineenä. Taataksemme jokaiselle mahdollisuuden aitoon osallisuuteen, kokemukseen nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta, on kiinnitettävä huomiota viestinnän esteettömyyteen eli puhetta tukeviin ja korvaaviin menetelmiin (AAC – Augmentative and Alternative Communication).
Tämän tutkimuksen tehtävänä oli kartoittaa, analysoida ja tulkita laadullisen sisällönanalyysin avulla varhaiskasvatuksessa työskentelevien kasvattajien kokemuksia esteettömän viestinnän interventiosta sekä sen myötä tapahtuvasta kehityksestä yksilö- ja ryhmätasolla.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin osana Aivoliiton esteettömän viestinnän käynnissä olevaa interventiotutkimusta, joka on osa STEA:n rahoittamaa kolmivuotista Vuorovaikutuksen avaimet -hanketta. Aineisto koostuu kuudesta varhaiskasvatuksessa työskentelevän henkilön haastattelusta, jotka ottivat osaa interventioon. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sen menetelmäksi valittiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen analyysin alkuvaiheessa hyödynnettiin myös tulkinnallisen fenomenologisen analyysin (IPA) menetelmiä.
Tutkimustulokset
Interventioon liittyvä informointi sekä resurssit nousivat tulkintani mukaan isoimmiksi haastajiksi onnistuneen intervention kokemukseen. Haastateltavat kokivat informaation useimmiten joko puutteellisena tai ristiriitaisena, mutta osassa haastatteluita todettiin myös informaation olleen riittävää. Eniten kommentteja saivat toiminnasta ja tavoitteista informointi, informointi varhaiskasvatuksen henkilökunnan roolia koskien, päiväkodin yleinen informointi sekä vanhempien informointi. Resurssien osalta erityisesti suhdeluvut tuntuivat haastavalta henkilökunnan näkökulmasta: oma läsnäolo interventiossa koettiin jopa turhaksi ja huolta herätti muun ryhmän pärjääminen interventioiden aikana. Vaikka interventio kokemuksena vaikutti positiiviselta erityisesti lasten näkökulmasta, tuntui sen soveltaminen arkeen pienryhmätoimintana haastavalta juuri suhdelukujen valossa tarkasteltuna. Tämän lisäksi aika, tilat, työvuorosuunnittelu sekä muut resurssit saivat haastatteluissa mainintoja.
Lasten näkökulma nousi varhaiskasvatuksen henkilökunnan kokemuksissa esiin positiivisessa valossa esiin motivoinnin, innostuksen, osallistamisen sekä konkretian ja oman jutun kokemusten kautta. Sen sijaan ohjauksellisessa mielessä nousi esiin kritiikkiä: suurin osa haastatelluista kaipasi lisää ohjauksen selkeyttä ja auktoriteettia.
Intervention suhteen osattiin nimetä useita positiivisia vaikutuksia lapsissa: avoimuus, rohkeus, henkinen kasvu, kuunteleminen, itsetunnon kasvaminen, uusien kaverisuhteiden luominen ja rohkeampi kielenkäyttö.
Tämä tutkimus sivusi merkittävästi niitä syitä, jotka ovat johtaneet keväällä 2022 tapahtuneeseen lakkoiluun ja muihin työtaistelutoimenpiteisiin. Haastateltavat nimesivät paljon julkisuutta saaneita ongelmakohtia varhaiskasvatuksen resursseissa, eritoten suhdeluvuissa eli lasten määrässä suhteessa aikuisten määrään. Yhdeksi ydinongelmaksi kohdennettujen interventioiden toteuttamiseksi nimettiin nimenomaan liian suuret lapsiryhmät: kun yksi aikuinen on sidottuna muutamien lasten pienryhmään, jää muille kasvattajille kohtuuttoman iso ryhmä vastuulleen. Tästä voidaan päätellä, että paremmin resursoitu suhdeluku mahdollistaisi enemmän kohdennettua pienryhmätoimintaa, ja sen myötä voitaisiin paremmin tukea esimerkiksi esteettömän viestinnän interventiosta hyötyviä lapsia.
Anni Ruohonen
”Oli metrin kasvanu henkisesti nää lapset.”
Laadullinen sisällönanalyysi esteettömän viestinnän interventiosta
varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemana