Tutkimuksen taustaa
Ruokahävikkiä tuotetaan valtavan isot määrät vuosittain ja siitä aiheutuu runsaasti niin taloudellisia kuin ekologisia haittoja. Tutkimusten mukaan iso osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa ja siksi tässä tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita nimenomaan kotitalouksien ruokahävikkiin liittyvästä ruokakasvatuksesta. Ruokahävikkiä voidaan vähentää esimerkiksi ruokakasvatuksen avulla.
Tässä tutkimuksessa Kotiliesi-lehteä tarkasteltiin kotitalouksien ruokakasvattajana. Kotiliesi-lehteä on julkaistu yhtäjaksoisesti vuodesta 1922 lähtien. Ruokaan liittyvät sisällöt ovat kautta lehden historian olleet yksi sen keskeisimmistä sisältöalueista.
Tutkimuksen tavoitteet
Aikakauslehtien ruokakasvatusta ruokahävikkinäkökulmasta ei ollut tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen perusteella juurikaan tutkittu aikaisemmin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mistä näkökulmista ruokahävikkiä käsittelevät sisällöt teemoittuvat Kotiliesi-lehdissä vuosina 2000, 2010 ja 2021. Tutkimuksen toisena tarkoituksena oli tulkita, millaisia ruokakasvatukseen liittyviä tapoja Kotiliesi-lehtien ruokahävikkisisältöjen taustalta voidaan tunnistaa.
Tutkimuksen toteutus
Ruokahävikin käsite vakiintui tieteelliseen keskusteluun noin vuonna 2010. Tieteellisen tutkimuksen tarkoituksena on yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja näin ollen tutkimustuloksista viestitään myös suurelle yleisölle. Voidaankin ajatella, että sitä mukaa kun tieteellinen keskustelu ruokahävikistä on vakiintunut, on ruokahävikin käsite vakiintunut myös julkisessa keskustelussa. Tästä syystä tutkimuksen aineistoksi haluttiin valita lehtiä sekä ennen että jälkeen 2010-luvun. Tutkimuksen aineisto koostui vuosien 2000, 2010 ja 2021 Kotiliesi-lehtien vuosikerroista. Koska ruokahävikin käsite ei ollut vielä aineiston julkaisun aikaan vakiintunut, ruokahävikkisisällöksi tulkittiin tässä tutkimuksessa myös epäsuorat viittaukset ylijääneestä ruoasta sekä ruokien säilöntään liittyvät sisällöt, joissa ei suoraan viitattu ruokahävikin vähentämiseen. Koska kaikissa lehdissä ei ollut ruokahävikkiin liittyviä sisältöjä, aineisto rajautui lopulta 25 lehteen, yhteensä 30 artikkeliin. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset
Kotiliesi-lehtien ruokahävikin vähentämisen käytäntöjen taustalta tunnistettiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta kolme erilaista näkökulmaa. Taloudelliset näkökulmat käsittelivät ruokahävikistä syntyvää rahansäästöä, ekologiset näkökulmat ruokahävikistä syntyviä ympäristövaikutuksia ja moraaliset näkökulmat sitä, kuinka oikeutettuna ruokahävikin syntymistä pidettiin. Näiden ruokahävikin vähentämisen käytäntöjen taustalta tunnistettiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta kolme erilaista tapaa käsitellä ruokakasvatusta. Pääosa Kotiliesilehtien ruokahävikkiin liittyvistä sisällöistä oli ruokakasvatukselliselta tavaltaan neuvovia, jossa korostui ”oikein syöminen” ja ”oikein tekeminen”. Lehdissä oli jonkin verran myös olettavalla tavalla kirjoitettua ruokahävikkisisältöä, jossa lukijalla oletettiin olevan aikaisempia tietoja ja taitoja aiheesta, jolloin lehdessä käytettiin yksinkertaista tai pintapuoleista ilmaisua. Neuvovan ja olettavan tavan lisäksi lehdistä tunnistettiin suunnitelmallisuutta korostava tapa, jossa korostettiin suunnitelmallisuutta ja varautumista, jotka liittyivät useimmiten ruoan valmistamisen käytäntöihin sekä ruoan säilöntään. Tutkimus tuotti uutta tietoa eri vuosikymmenien Kotiliesi-lehtien ruokahävikkiin liittyvistä sisällöistä sekä niiden taustalla olevista ruokakasvatuksen tavoista.
Minna Lempinen
Kotiliesi-lehti kotitalouksien ruokakasvattajana – Ruokahävikin käsittely Kotiliesi-lehdissä vuosina 2000, 2010 ja 2021