Tutkimuksen taustat ja tavoitteet
Tutkielmani tavoitteena oli kartoittaa oman äidinkielen opetuksen tilaa 2020-luvun alussa. Tarkastelin oman äidinkielen opetusta opettajien näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, millaisilla tavoilla oman äidinkielen opettajat opettavat kieltä ja minkälaiset asiat näyttäytyvät opettajille tärkeinä oman äidinkielen opetuksessa. Yhteiskunnan monikielistyessä myös oman äidinkielen opetuksen tarve ja kysyntä ovat kasvaneet. Myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) painottavat monikielisyyttä, kielitietoisuutta sekä oman äidinkielen merkitystä. Tutkimusta oman äidinkielen opetuksesta on kuitenkin melko vähän saatavilla. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet oman äidinkielen merkityksen niin identiteetin kuin muun oppimisen kannalta. Toisaalta lukiessa tutkimuksia oman äidinkielen opetuksesta, ei voi olla törmäämättä siihen liittyviin haasteisiin. Esiin nousevat toistuvasti esimerkiksi opetuksen järjestämisen käytännöt sekä oman äidinkielen opettajan ammatin heikko asema. Kiinnostuin siitä syystä itse selvittämään, miltä oman äidinkielen opetus 2020-luvun alussa näyttää.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimukseni aineiston keräsin haastattelemalla yhdeksää oman äidinkielen opettajaa. Haastattelut järjestettiin joko läsnä tai etänä marras-joulukuussa 2021. Haastatteluihin osallistui kuuden eri kielen oman äidinkielen opettajia, joista kahdeksan opettaa Suomessa ja yksi ulkomailla. Aineiston analyysin tein sisällönanalyysin menetelmällä. Haastattelut litteroitiin ja litteroitu aineisto koodattiin. Koodauksen tuloksena löysin neljä oman äidinkielen opetukseen liittyvää teemaa sekä viisi teemaa, jotka näyttäytyivät oman äidinkielen opettajille tärkeinä.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimustulokset osoittivat, että oman äidinkielen opettajien tapoihin opettaa kieltä vaikuttavat erityisesti opetussuunnitelma, oppimateriaalit, opetussisällöt ja tunnin rakenne sekä arviointi. Oman äidinkielen opettajat pyrkivät noudattamaan opetuksessaan opetussuunnitelmaa ja se nähdään tärkeänä työkaluna. Usea opettaja kuitenkin mainitsi, että saman opetussuunnitelman soveltaminen kaikkiin kieliin on toisinaan haastavaa. Opetukseen vaikuttaa vahvasti myös se, millaista oppimateriaalia on saatavilla. Tässä asiassa kielikohtaiset erot näyttävät olevan suuria. Opettajat valmistavat suuren osan materiaalista itse ja se onkin usein päämateriaali. Oppisisältöinä priorisoidaan erityisesti luku- ja kirjoitustaitoa sekä kielen kirjainjärjestelmää. Opiskelussa painottuu itsenäinen työskentely, sillä opetusryhmät ovat ikä- ja taitotasoltaan heterogeenisia. Opettajat kertoivat toiminnallisten menetelmien soveltuvan hyvin tällaisille ryhmille. Arviointi mainittiin yhdeksi oman äidinkielen opetuksen haastavimmista asioista ja arviointikriteerit kaipaavatkin selkeytystä.
Tutkimustulokset paljastivat myös oman äidinkielen opettajille tärkeinä näyttäytyviä asioita opetuksessa. Haastateltujen opettajien vastauksissa korostuivat erityisesti kulttuurin ja identiteetin merkitys, oman äidinkielen osaamisen hyöty, perheen tuki opiskelussa sekä oman työn merkitys ja arvostus. Merkittäväksi tutkimustulokseksi osoittautui se, että opettajat kokevat oppilaiden monikielisyyden ja identiteetin rakentumisen vähintään yhtä tärkeäksi kuin itse kielen opiskelun. Oman äidinkielen opettajat painottivat oman äidinkielen oppituntien olevan tärkeä kohtaamispaikka. Oppitunneilla oppilas pääsee tutustumaan omaan taustaan ja äidinkieleen sekä muihin kieliyhteisön jäseniin. Oppitunnit saattavat olla oppilaalle ainoa paikka, missä hänellä on mahdollisuus ilmaista itseään omalla äidinkielellä.
Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset osoittivat, että oman äidinkielen opetuksen tila 2020-luvulla kaipaa tukea. Tämän tutkimuksen varsinaisena tarkoituksena ei ollut selvittää oman äidinkielen opetukseen liittyviä haasteita. Niitä kuitenkin nousi tässäkin tutkimuksessa runsaasti esiin. Oman äidinkielen opettajat korostivat sitä, että pitävät itse työtään merkityksellisenä, mutta ammatin asema kaipaa tukea ja arvostusta. Jotta oman äidinkielen opetusta voidaan tarjota laadukkaasti, tarvitaan esimerkiksi lisää resursseja, moniammatillista yhteistyötä sekä kouluttautumismahdollisuuksia. Erityisen tärkeää olisi myös kehittää opettajien kelpoisuusvaatimuksia ja oman äidinkielen opetussuunnitelmaa. Tukemalla oppilaiden omia äidinkieliä edistetään yhdenvertaista opetusta, yksilön identiteetin rakentumista, kokonaisvaltaista oppimista sekä kulttuuriperinnön jakamista ja säilymistä. Tämä on asia, johon meidän olisi syytä panostaa.
Nelli Koivusalo
Oman äidinkielen opettajien näkökulmia kielen opettamiseen (2022)