Kotimaisen villan tutkimattomat tiet
Villa on kuulunut suomalaiseen käsityöperinteeseen jo vuosisatojen ajan monissa eri muodoissa lautanauhoista sarkakankaisiin. Kotimaiset villalaadut ovat etenkin viime aikoina herättäneet laajempaa kiinnostusta, mutta niiden ominaisuuksista tekstiilikäytössä tiedetään yllättävän vähän, sillä varsinkaan valmiista tekstiileistä ei juurikaan ole saatavissa tutkimustietoa. Kansainväliset tutkimukset käsittelevät pitkälti merinovillaa, ja kotimaiset tutkimukset ovat toistaiseksi keskittyneet lähinnä alkutuotantoon, kuitututkimukseen ja huovutukseen. Suomessa suosituimpiin käsityöharrastuksiin kuuluva neulominen on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka suuri osa jatkojalostukseen päätyvästä kotimaisesta villasta kehrätäänkin nimenomaan käsityölangaksi.
Suomenlampaan villasta softshelliksi?
Monet neulokset soveltuvat hyvin etenkin ulkoiluun, sillä joustavuuden ansiosta neulosvaatteissa on helppo liikkua. Myös pehmeän kuoren eli softshellin keskeiset ominaisuudet, hyvä hengittävyys ja lämmöneristävyys, ovat varsinkin villaneuloksille ominaisia. Softshell-tekstiilit valmistetaan kuitenkin tyypillisesti kaukotuotantona polyesteristä tai muista synteettisistä tekstiilikuiduista, joiden ongelmia ovat erityisesti tuotantoketjujen valvonnan vaikeus sekä kuiduista irtoavat mikromuovit, joiden välttäminen on ulkoiluvaatteita etsivälle haastavaa. Kotimaisesta villasta itse neulottu kuorivaate voisikin kenties olla ratkaisu vaihtoehtoja kaipaavalle ulkoilijalle.
Villaneulosten käyttöä kuorivaatetuksessa on kuitenkin tutkittu kotimaisten villatyyppien osalta hyvin vähän, joten tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida yleisimmän suomalaisen villatyypin eli valkoisen suomenlampaan villan toimivuutta softshell-tyyppisenä kuorineuloksena. Tarkasteltavaksi ominaisuudeksi valittiin neuloksen hengittävyys, sillä se on tärkeimpiä vaatetusmukavuustekijöitä vaatetyypistä riippumatta. Hiostavat vaatteet nimittäin tuntuvat kylmiltä, hiertävät ja takertuvat toisiinsa tehden liikkumisesta hankalaa ja epämukavaa. Siksi onkin tärkeää, että ulkoiluvaatetus päästää hikoilusta aiheutuvan kosteuden lävitseen mahdollisimman tehokkaasti. Neulosten hengittävyyttä tarkasteltiin vesihöyrynläpäisevyytenä yleisesti käytetyllä kuppimenetelmällä, jolla saatiin mitattua sekä neuloksen täysin läpäisseen vesihöyryn että neulokseen imeytyneen vesihöyryn määrä. Hydrofiilinen villa imee itseensä herkästi kosteutta, mikä voi etenkin suurina määrinä aiheuttaa epämukavuutta, vaikka pieniä kosteusmääriä villaan voikin sitoutua melko huomaamatta.
Samaan aikaan vaatetuksen tulisi kuitenkin myös estää sadevettä imeytymästä vaatteisiin, joten tutkimuksessa tarkasteltiin pienimuotoisesti myös neulosten vedenhylkivyyttä niin sanotun spray-testin avulla. Ulkoiluvaatetuksessa painotetaan usein turhankin voimakkaasti vedenpitävyyttä, vaikka tarve täydelle sateensuojalle on loppujen lopuksi melko pieni. Vedenpitävyys saa vaatteen väistämättä hengittämään jonkin verran heikommin, joten vedenpitävyyden sijaan vedenhylkivyys voi olla kuorivaatetuksellekin riittävä ja tarkoituksenmukainen vaatimus.
Kohti kokonaiskuvaa
Pienen otoskoon vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta niiden perusteella etenkin villarasvan määrän vaikutuksia suomenlampaan villasta valmistettujen neulosten ominaisuuksiin tulisi tutkia tarkemmin. Myös langan ja neuloksen rakenteella on tulosten perusteella merkitystä vesihöyryn kululle neuloksen läpi. Mitä voimakkaampi kertauskierre langassa oli, sitä vähemmän vettä imeytyi neulokseen. Sen sijaan mitä enemmän silmukoita testipinta-alalla oli, sitä paremmin neulos päästi vesihöyryä lävitseen. Tiheämmässä neuloksessa käytetty lanka ja siten myös neulos on tosin yleensä ohutta, ja lämmittää siten heikommin, mikä ei softshellille ole yleensä toivottu ominaisuus.
Vaatetusfysiologia onkin monimutkainen kokonaisuus toisiinsa eri tavoin vaikuttavia tekijöitä. Materiaalitutkimuksessa huomio keskittyy tyypillisesti vain yhteen vaatekerrokseen kokonaisen kerrosvaatetuksen sijaan, eikä tutkimuksissa yleensä oteta huomioon esimerkiksi liikkumisesta aiheutuvia ilmavirtoja tai aineenvaihdunnan tasojen vaihteluita. Suomenlampaan villan ominaisuuksissa riittääkin tutkittavaa, jotta sen käyttöä voidaan paremmin kehittää sekä perinteisiä että uudempia käyttökohteita ajatellen.
Milla Plit
Suomenlampaan villasta valmistetun ulkoiluneuloksen hengittävyyteen vaikuttavat tekijät