Suomessa on 23 steinerkoulua, joissa työskentelee steineropettajia ja luokanopettajia. Steineropettajia koulutetaan Snellman-korkeakoulussa Helsingissä. Steineropettajankoulutus poikkeaa yliopiston luokanopettajankoulutuksesta sisällöltään, tavoitteiltaan ja ideologialtaan. Snellman-korkeakoulussa opetetaan steinerkasvatusta, yliopistossa kasvatustieteitä. Teoriaosuudessa avaan molempien opettajankoulutusten piirteitä. Steineropettajankoulutuksesta esittelen Snellman-korkeakoulun sekä opetussuunnitelman.
Steinerkoulu on syntynyt kasvatusfilosofi Rudolf Steinerin ajattelusta, mikä perustuu henkiseen ihmiskuvaan ja maailmankatsomukseen. Tässä tutkimuksessa tutkin luokanopettajia, jotka työskentelevät steinerkouluissa. Haastettelin viittä luokaneopettajaa kolmesta eri steinerkoulusta. Minua kiinnosti, kuinka luokanopettajat ovat päätyneet työskentelemään steinerkouluun. Lisäksi tutkin, kuinka heitä on perehdytetty steinerkouluissa ja onko steinerkouluissa käytetty steinerpedagogiikka vaikuttanut luokanopettajien opettajaidentiteetin rakentumiselle. Näistä aiheista muodostui kolme tutkimuskysymystä.
Kiinnostuin aiheesta, sillä olen itse steineropettaja ja – jos hyvin käy – pian myös kasvatustieteen maisteri. Olen tutustunut molempiin opettajankoulutuksiin ja työskennellyt sekä steinerkoulussa että peruskoulussa. Halusin antaa luokanopettajille äänen kahdesta syystä:
Steinerkasvatuksen liitto suositteli syyskuussa 2022 perehdytyspakettia (25 op) steinerkouluissa työskentelevälle henkilöstölle, jolla ei ole steinerpedagogista taustaa. Tarvitsevatko luokanopettajat perehdytystä? Jos tarvitsevat, niin mihin? Millaista perehdytystä he itse haluavat?
Koin itse opettajankoulutusten välissä eroavaisuuksia. Miten luokanopettajat kokivat steinerkoulun?
Narratiivisen tutkimukseni mukaan luokanopettajat päätyivät steinerkouluihin sattumalta. Heitä kiinnosti steinerkoulujen yhteisöllisyys, vuorovaikutus, kohtaaminen ja peruskoulusta poikkeava ilmapiiri. Heidän tietämyksensä steinerkoulusta tai steinerpedagogiikasta oli vähäinen työsuhteen alussa. Perehdytyksellä oli merkittävä vaikutus steinerpedagogiikan omaksumisessa. Perehdytyksen tarjoamisessa oli suuria vaihteluja steinerkoulujen välillä ja koulun sisäisesti. Narratiivisella analyysilla loin luokanopettajien kertomuksista kolme perehdytyspolkua: perinpohjainen, välttelevä ja riittämätön.
Perinpohjaisella perehdytyspolulla tarkoitin yhtäjaksoista ja luokanopettajan yksillölliset tarpeet huomioivaa perehdytystä. Perinpohjaisen perehdytyspolun luokanopettajilla korostui onnistumisen tunteet ja he tunsivat sekä sovelsivat steinerpedagogiikkaa työssään. Välttelevän perehdyspolun tunnuspiirteenä oli perehdytyksen katkonaisuus. Tämän perehdytyspolun luokanopettajilla ei ollut säännöllistä mentorointia. Steinerkoulu on perehdyttänyt välttelevän perehdytyspolun luokanopettajia kurssimuotoisesti. Riittämätömän perehdytyspolun luokanopettajat eivät ole saaneet perehdytystä tai perehdytys on ollut erittäin vähäistä ja irrallista. Selkiyttämätön työnkuva muun muassa lisäsi luokanopettajien työssä suoriutumispaineita ja riittämättömyyden tunteita.
Toivon, että tutkimustietoni on hyödyllistä Steinerkasvatuksen liiton perehdytyspaketin suunnittelussa. Lisäksi toivon tutkimuksen antavat tietoa steineropettajankoulutuksesta, perehdytyksestä ja steinerpedagogiikasta jokaiselle niistä kiinnostuneelle! Innostuin myös jatkotutkimuksesta. Miksi luokanopettajat vaihtavat vaihtoehtopedagogiikkaa edustavaan kouluun? Miten luokanopettajien perehdytys toteutettaisiin pitkäaikasesti niin koulun sisällä kuin sen ulkopuolisia yhteystyökumppaneita hyödyntäen?
Laura Puukko
“Mä oon jotain siltä väliltä” – Narratiivinen tutkimus luokanopettajien perehdytyksestä steinerkouluissa