Oppilaan itsetunnon tukeminen ja vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää esi- ja alkuopetuksessa. Tämä tehtävä ei ole vain suositeltavaa vaan myös opetussuunnitelmissa vahvasti korostettua. Opettajilla on tässä prosessissa ratkaiseva rooli ja suuri vastuu, kun he kohtaavat oppijat ja vaikuttavat heidän itseluottamuksensa rakentumiseen.
Kuitenkin nykypäivänä aika, joka voitaisiin käyttää oppilaiden yleisen kasvun ja kehityksen tukemiseen, mukaan lukien itsetunnon vahvistamiseen, uhkaa olla riittämätön. Työtehtävät ja resurssipula asettavat suuren paineen opettajille ja vievät merkittävän osan opettajien ja oppilaiden yhteisestä ajasta koulussa, mikä puolestaan saattaa lisätä opettajien työuupumusta.
Maisterintutkielmani on laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää, miten esi- ja alkuopetuksen opettajat kokevat itsetunnon merkityksen ja kuinka he tunnistavat lasten terveen ja heikon itsetunnon eroavaisuudet. Tutkimukseni keskittyy myös niihin keinoihin, joita opettajat käyttävät lasten itsetunnon tukemiseksi ja vahvistamiseksi, sekä niihin tekijöihin, jotka saattavat vahingoittaa lasten itsetuntoa esi- ja alkuopetuksessa. Tämä tutkimus on tärkeä, koska itsetunnolla on merkittävä vaikutus lapsen kehitykseen ja elämään.
Tutkimus ja tulokset:
Tutkimusmenetelmänä käytin laadullista analyysia, ja aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tulosten perusteella kaikki haastatellut opettajat olivat tietoisia itsetunnon muodostumisen perusteista. He pystyivät erottamaan terveen ja heikon itsetunnon piirteitä lasten käyttäytymisestä ja kokivat terveen itsetunnon tukemisen olennaisena osana päivittäistä työtään. Opettajien mukaan terve itsetunto vaikuttaa myönteisesti lasten tulevaisuuteen, opetustuloksiin ja motivaatioon.
Terveen itsetunnon määrittelyssä nousi esiin kolme vahvaa kategoriaa: sosiaalinen kompetenssi, oppimisen voimavara sekä psyykkinen hyvinvointi. Heikko itsetunto nähtiin vastakohtana terveelle itsetunnolle ja ilmeni lasten vuorovaikutuksessa sekä oppimisessa. Heikon itsetunnon määrittelyssä nousikin esiin kolme vahvaa kategoriaa: oppimisvaikeudet, sosiaaliset haasteet sekä ryhmässä toimimisen haasteet.
Terveen itsetunnon tukemisen nousi kolme vahvaa kuvauskategoriaa, jotka olivat: vahvuusperustainen opetus, positiivinen vuorovaikutus sekä turvallinen oppimisympäristö. Opettajat nostivat myös esiin ammatillisen tuen ja moniammatillisen yhteistyön merkityksen, sillä se mahdollistaa tarvittavan avun antamisen lapsille ja lisää opettajien omaa osaamista ja hyvinvointia työssä.
Vaikka terveen itsetunnon tukeminen on opettajille tärkeää, monet haastatellut opettajat nostivat esiin haasteita, jotka saattavat estää heitä tarjoamasta tukea kaikille lapsille tavalla, joka edistäisi heidän itsetuntonsa kehitystä. Nämä itsetuntoa heikentävät tai terveen itsetunnon kehittymisen estävät kuvauskategoriat olivat: negatiivinen ilmapiiri, opettajien henkilökohtaiset ongelmat, resurssipula ja oppilaiden haasteiden huomioimatta jättäminen.
Tutkimukseni osoittaa, että opettajat pitävät itsetunnon tukemista tärkeänä osana työtään, ja heillä on syvällinen ymmärrys sen merkityksestä. Terveen itsetunnon tukeminen parhaiten tapahtuu positiivisessa ja turvallisessa oppimisympäristössä sekä moniammatillisen yhteistyön avulla. Haasteita kuitenkin luo ajanpuute, henkilökohtaiset ongelmat sekä resurssipula, jotka voivat estää kaikkien lasten tarpeiden huomioimisen.
Koen, että tutkimukseni tuottama tieto on erityisen hyödyllistä kaikille kasvatustyössä toimiville, erityisesti esi- ja alkuopetuksessa työskenteleville opettajille, sillä omalle työlleen helposti sokeutuu ja tällöin on erittäin tärkeää reflektoida omaa työtään ja vuorovaikutusta erilaisten oppijoiden kanssa.
Mitä seuraavaksi?
Koska esikoulussa ja alkuopetuksessa opettajien vuosittaiset vaihdokset estävät kokonaisvaltaisen tutustumisen lapsiin. Tämä puolestaan vaarantaa luottamussuhteiden syntyminen jokaisen lapsen ja opettajan välillä. Lisäksi yksi lukuvuosi ei tarjoa riittävän pitkää aikaa ryhmän muodostumiselle, mikä haittaa lasten perusturvallisuuden rakentumista.
Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista tarkastella lasten itsetunnon tasoa joustavissa esi- ja alkuopetuksen ympäristöissä sekä yhdysluokissa opiskelevien lasten näkökulmasta. Yhdysluokissa opettajat työskentelevät lasten kanssa pidemmän ajanjakson, mikä mahdollistaa paremman kehityksen seuraamisen ja luo mahdollisuuden luottamuksellisempiin suhteisiin lasten ja opettajien välillä.
Lilli Ryynänen
Esi- ja alkuopettajien käsityksiä lasten terveen itsetunnon tukemisesta