Kaksikieliset lapset oppivat oikean ääntämisen usein myöhemmin

Kaksikieliset, alle kouluikäiset lapset omaksuvat kahden kielen äänteitä pääasiassa myöhemmin kuin yksikieliset ikätoverinsa. Eroavaisuus näkyy myös ääntämisvirheiden määrässä ja luonteessa.

Olga Nenonen tutki väitöskirjassaan foneettista kielen kehittymistä alle kouluikäisillä lapsilla, jotka puhuvat kaksikielisinä suomea ja venäjää. Tutkimuksessa seurattiin kuuden lapsen foneettista kehitystä 2,5 vuoden ajanjaksolla. Lisäksi tehtiin 126 lapselle testi, jossa arvioitiin lasten artikulointia venäjäksi ja suomeksi.

Tulokset osoittavat, että kaksikieliset tekevät ääntämisessä osittain samoja virheitä kuin yksikieliset, mutta suuremmassa määrin ja myöhemmällä iällä.

– Lisäksi tutkimusaineistossa esiintyi merkittävä määrä kaksikielisten virheitä, jotka johtuvat venäjän ja suomen foneettisten järjestelmien eroavaisuuksista. Nämä virheet muistuttavat vieraan kielen opiskelijoiden ääntämisvirheitä, Nenonen kertoo.

Analyysi osoittaa, että foneettinen kehitys on nopeampaa ja helpompaa suomen kielessä kuin venäjässä.

– Venäjän vokaalijärjestelmä on suhteellisen yksinkertainen, joten se omaksutaan nopeammin kuin suomen vokaalijärjestelmä. Sen sijaan venäjän konsonanttijärjestelmä on hyvin monimutkainen ja se opitaan suomen konsonantteja hitaammin, Nenonen tarkentaa.

Kielispesifit foneettiset piirteet aiheuttavat eniten ongelmia sekä suomessa että venäjässä. Tutkimus osoittaa, että kaksikielisten foneettisessa kehityksessä kielet voivat vaikuttaa toisiinsa ja jopa häiritä toisiaan. Tätä kutsutaan foneettiseksi interferenssiksi. Ilmiö voi aiheuttaa venäläisen tai suomalaisen aksentin joillakin kaksikielisillä lapsilla. Tavallisesti aksentti kuitenkin hälvenee tai katoaa ajan mittaan.

FL Olga Nenonen väittelee 27.2.2016 kello 11 Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa 5 (Fabianinkatu 33).

Olga Nenonen väittelee alle kouluikäisten kaksikielisten (venäjä–suomi) lasten foneettisesta kehityksestä 27.2.2016

Ольга Ненонен: Фонетическое развитие русско-финских билингвов дошкольного возрастаFL Olga Nenonen väittelee 27.2.2016 kello 11 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta “Fonetičeskoe razvitie russko-finskih bilingvov doškol’nogo vozrasta” (Alle kouluikäisten venäjä–suomi-kaksikielisten lasten foneettinen kehitys). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, sali 5. Vastaväittäjänä on professori Evgeni Kirov, Pushkin State Russian Language Institute, ja kustoksena on professori Arto Mustajoki. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Slavica Helsingiensia, ja se on luettavissa myös E-thesis -palvelussa.

ANTON TŠEHOV -helmikuu: yleisöluentoja

Vietä ANTON TŠEHOV -helmikuu Helsingin yliopiston Metsätalossa! Venäläisen kirjallisuuden seuran ja Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaineen uusi luentosarja johdattaa venäläisen kirjallisuuden rakastettuun prosaistiin ja näytelmäkirjailijaan eri näkökulmista.

Maanantaisin klo 18-20 Metsätalon salissa № 1.

Ohjelma ja esiintyjät

375 humanistia: Arto Mustajoki

arto_mustajokiArto Mustajoki on venäjän kieleen ja venäläiseen mieleen erikoistunut tutkija, jolle tiedeorganisaatioiden hallinnolliset tehtävätkään eivät ole vieraita. Professori Mustajoki on tutkimuksen yleistajuistamisen puolestapuhuja. Hän osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, laatii tietokirjoja ja nauttii esiintymisestä.

Tutustu Arto Mustajokeen 375 humanistia -verkkosivuilla

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

375 humanistia: Anni Sinnemäki

Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki haaveilee Helsingin kasvusta ja kaupunkibulevardeista. Tätä ennen Sinnemäki ehti toimia eduskunnassa lähes 16 vuotta. Venäjän kirjallisuuden ja filosofian opinnot antoivat kriittisyyttä, analyysikykyä ja taitoja perehtyä kokonaisuuksiin. Opiskeluaikoinaan Sinnemäki ryhtyi kirjoittamaan sanoituksia Ultra Bra -yhtyeelle. Hän runoilee yhä.

Tutustu Anni Sinnemäkeen 375 humanistia -verkkosivuilla

Kuva: Pertti Nisonen / Helsingin kaupunki

Kuva: Pertti Nisonen / Helsingin kaupunki

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.