Pääsy julkisiin palveluihin yli kielimuurien – automaattinen käännösalusta julkaistu

|

Euroopan kielten päivänä 26.9.2015 Euroopan komissio alkaa tukea kansalaisille ja yrityksille suunnattujen julkisten palvelujen toimintaa yli kielirajojen Eurooppaa yhdistävällä automaattisella käännösalustalla.

Käännösalusta (The Automated Translation platform of Connecting Europe Facility, CEF.AT) helpottaa monikielistä viestintää sekä asiakirjojen ja muun kielellisen sisällön vaihtoa Euroopassa sekä kansallisten julkishallintojen että hallintoelinten ja EU:n kansalaisten ja yritysten välillä. Käännösalusta vastaa moniin julkishallinnon tarpeisiin koskien kuluttajien oikeuksia, terveydenhuoltoa, julkisia hankintoja, sosiaaliturvaa, kulttuuria ja muita aloja.

Toistaiseksi useimmille eurooppalaisille kielille ei ole ollut saatavilla asianmukaista kieliteknologista tukea. Euroopan vaalima kielellinen monimuotoisuus voikin muuttua esteeksi tilanteissa, joissa se vaikeuttaa tietojen vaihtamista tai estää tasapuolisen pääsyn julkisiin palveluihin, liiketoiminta- tai työmahdollisuuksiin ja tukipalveluihin.

Lue koko juttu Kielipankin verkkosivuilla

375 humanistia: Erja Tenhonen-Lightfoot

|

Erja Tenhonen-Lightfoot on tulkkauksen yliopisto-opettaja. Hän on toiminut pitkään kaikilla tulkkauksen eri osa-alueilla, erityisesti konferenssitulkkina. Tenhonen-Lightfoot nauttii nähdessään opiskelijoidensa omaksuvan tulkin hyviä työtapoja ja menestyvän työelämässä. Hän näkee koneellisissa tulkkaus- ja kääntämisvälineissä paitsi riskejä, myös paljon mahdollisuuksia.

Tutustu  Erja Tenhonen-Lightfootiin 375 humanistia -verkkosivuilla

Kuvaaja: Johanna Hirvonen

Kuvaaja: Johanna Hirvonen

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Venäläiset klassikot elokuvissa 29.9.–20.10.

|

Venäläiset klassikot – sivuilta kankaalle Elokuva-arkisto Orionissa.

Syksyn Helsingin kirjamessujen teemamaata kunnioitetaan sarjalla venäläisten klassikoiden parhaita elokuvasovituksia.

Näytösajat KAVIn verkkosivuilla. Liput myynnissä Orionin kassalla ja KAVIn verkkokaupassa.

Venäläisen kirjallisuuden seuran asiantuntijat alustavat elokuvia:

  • Anna Karenina 29.9. klo 17, esittelee Ben Hellman
  • Aikalainen 30.9. klo 17, vieraana Timo Linnasalo
  • Kaksintaistelu 6.10. klo 21, esittelee Tintti Klapuri
  • Valkeat yöt 10.10. klo 18.15, esittelee Pekka Pesonen
  • Veljekset Karamazov 17.10. klo 18.30, esittelee Martti Anhava

Kirjailija Vladimir Sorokin esiintyy yliopistolla 5.10.

|

Venäjän arvostetuimpiin ja tunnetuimpiin kuuluva nykykirjailija Vladimir Sorokin saapuu Suomeen kirjallisuusaiheiselle luennolle sekä julkistamaan uuden romaaninsa Telluuria.

Vladimir Sorokin esiintyy maanantaina 5.10. klo 18–20 Metsätalon salissa 1 (Unioninkatu 40 B). Tilaisuuden juontaa yliopistonlehtori Ben Hellman ja sen järjestää Helsingin yliopiston Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaine.

Kuva: http://like.fi/kirjailijat/vladimir-sorokin

Kuva: http://like.fi/kirjailijat/vladimir-sorokin

Sorokinin voi tavata myös Gaudeamuksen Kirja & kahvissa kello 17. Molempiin tilaisuuksiin on avoin pääsy. Sorokin ei vieraile Helsingin kirjamessuilla, jonka teemana Venäjä tänä vuonna on.

Vladimir Sorokin (s. 1955) on ylistetty ja parjattu skandalisti, myös kirjallisena “lihamyllynä” tunnettu tekijä. Synnyinmaassa häntä ruvettiin julkaisemaan vasta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Sorokinille on myönnetty lukuisia palkintoja: Kansan Booker -palkinto (2001), Andrei Belyi -palkinto (2001) sekä Liberty-palkinto (2005). Vuonna 2005 hän vastaanotti Saksan kulttuuriministeriön palkinnon. Romaanien, novellien ja näytelmien lisäksi Sorokin on kirjoittanut oopperalibreton ja elokuvakäsikirjoituksia. Hän on eniten käännettyjä venäläisiä nykykirjailijoita.

Lisätietoa kustantajan verkkosivuilla

375 humanistia: Tyyni ja Oiva Tuulio

|

Melkein 100-vuotiaaksi elänyt Tyyni Tuulio ehti ahkeroida kuuden vuosikymmen ajan kirjailijana, suomentajana ja tutkijana. Tuulio oli lisäksi mukana kulttuurielämän luottamustehtävissä, joiden kautta hän pääsi luontevasti vaikuttamaan tasa-arvoasioihin. Valoisa maailmankatsomus yhdistettynä kirjoittamisen intohimoon antoivat Tuuliolle mahdollisuuden tuoda kirjojensa kautta esiin tärkeinä pitämiään asioita.

Tutustu Tyyni Tuulioon 375 humanistia -verkkosivuilla

Oiva Tuulio kuului Suomen ensimmäisiin hispanisteihin. Hän aloitti Espanjan kulttuurin ja kirjallisuuden tekemisen tunnetuksi suurelle yleisölle Suomessa. Tuulio järjesti ensimmäisten joukossa käytännön espanjan kielen kursseja Helsingin yliopistossa. Professorina ja Satakuntalaisen osakunnan inspehtorina hän osallistui opiskelijoiden kulttuurikasvatukseen myös luentosalien ulkopuolella.

Tutustu Oiva Tuulioon 375 humanistia -verkkosivuilla

Tyyni ja Oiva Tuulion kihlajaiskuva, SKS-kirjallisuusarkisto

Tyyni ja Oiva Tuulion kihlajaiskuva, SKS-kirjallisuusarkisto

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.