Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: tutkimuksen arviointi, maksuton open access ja OSTP-linjaus

Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa pureudutaan vuoden 2022 keskeisiin avoimen tieteen teemoihin: tutkimuksen arvioinnin muutosprosessiin, maksuttoman open access -julkaisemisen (diamond OA) tukemiseen ja Yhdysvaltain omaan ”Plan S:ään” eli OSTP-linjaukseen, joka avaa liittovaltion rahoittaman tutkimuksen vuoteen 2025 mennessä. Tutustu myös vuosikatsauksen avausosaan (kansalliset linjaukset ja AVOTT-yhteistyön tulokset) ja vuosikatsauksen kolmososaan (uutiset ja lukusuositukset).

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2022: tutkimuksen arviointi, maksuton open access ja OSTP-linjaus”

The University of Helsinki has set up a coordination group for open science

In recent years, open science has progressed in leaps and bounds in both Finland and other countries. In autumn 2022, the University of Helsinki set up an open science coordination group, with representatives from every campus as well as research management and services. The group is tasked with coordinating the development of open science and teaching at the University. In this blog post, the group’s members discuss the work ahead and the related challenges.

Jatka lukemista ”The University of Helsinki has set up a coordination group for open science”

Tutkimuskanavan valinta on eettinen kysymys

”Yksipuolinen keskittyminen oman julkaisuluettelon salonkikelpoisuuteen ei yksinkertaisesti enää riitä”, kirjoittaa Taideyliopiston musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti. Blogiartikkelissaan hän tarkastelee tieteellisen julkaisemisen käytäntöjä sekä oman kokemuksensa kautta että laajemmin. Kriittinen silmäys tieteelliseen julkaisukulttuuriin nostaa esiin kysymyksen julkaisukanavan valinnasta eettisenä valintana.

Jatka lukemista ”Tutkimuskanavan valinta on eettinen kysymys”

Helsingin yliopistolle oma avoimen tieteen koordinaatioryhmä

Tieteen avoimuudessa on edetty viime vuosien aikana nopein askelin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Helsingin yliopistoon on perustettu tänä syksynä avoimen tieteen yhteistyötä varten ryhmä, johon kuuluu edustajia kaikilta kampuksilta, tutkimuksen johdosta ja palveluista. Ryhmän tehtävänä on koordinoida avoimen tieteen ja opetuksen kehittämistä yliopistossa. Tässä blogiartikkelissa koordinaatioryhmän jäsenet hahmottelevat tulevaa työmaata ja siihen liittyviä haasteita.

Jatka lukemista ”Helsingin yliopistolle oma avoimen tieteen koordinaatioryhmä”

Helda Open Booksissa on julkaistu tänä vuonna 44 kirjaa – tässä ne ovat

Helsingin yliopiston kirjaston avointen kirjojen Helda Open Books -kokoelmassa julkaistiin vuonna 2022 kaikkiaan 44 kirjaa. Joukossa on opetuksessa käytettäviä kirjoja, alan perusteoksia, vanhempia klassikoita ja uutuuksia, jotka julkaistaan ensi kertaa HOB:n kautta. Alla olevasta listasta voit tutustua julkaisuihin. [Artikkelia on päivitetty 6.2.2023.]

Jatka lukemista ”Helda Open Booksissa on julkaistu tänä vuonna 44 kirjaa – tässä ne ovat”

EOSC aims to be the internet of research within ten years – dialogue interview with Sara Garavelli and Anca Hienola

”The vision is that EOSC (European Open Science Cloud) in ten years will be similar to the internet. It will be a virtual environment, where researchers can find and access data, and also services that can ease their work in research”, summarizes Sara Garavelli (CSC) EOSC’s goals in the near future. However, among researchers, EOSC is still not well known, as researcher Anca Hienola points out. In this interview, Garavelli and Hienola discuss EOSC from the perspective of researchers and research services. We also get an answer to the question, what is EOSC’s most tangible achievement at the moment.

Jatka lukemista ”EOSC aims to be the internet of research within ten years – dialogue interview with Sara Garavelli and Anca Hienola”

Miten aineistonhallinnan suunnitelmista saisi vielä enemmän irti? Uusi kansallinen konsortio DMP-työn tukena

Aineistonhallintasuunnitelma (DMP) on tutkimuksen laadun ja riskinhallinnan väline, joka tarjoaa myös organisaatioille uusia mahdollisuuksia esimerkiksi datapalveluiden ja -tietovarantojen kehittämiseen. Tammikuussa 2022 aloittanut uusi kansallinen DMP-konsortio kartoittaa pilottiprojekteissa DMP:n uusia mahdollisuuksia, mutta jatkaa myös ydinpalveluiden – DMPTuuli-työkalun ja DMP-ohjeiden – tuottamista tutkijoille.

Jatka lukemista ”Miten aineistonhallinnan suunnitelmista saisi vielä enemmän irti? Uusi kansallinen konsortio DMP-työn tukena”

Mikä on kansalaistieteen valuutta? Pohdintaa kansalaisten roolista tieteellisessä tutkimuksessa

”Tärkeintä on selvittää ensin itselleen, minkä tyyppistä kansalaistiedehanketta on suunnittelemassa, mitä kansalaistieteellä tavoitellaan ja mitä sen toteuttaminen edellyttää”, tutkija Minna Santaoja toteaa. Omassa tutkimuksessaan luontoharrastusta, luontotietokäytäntöjä ja kansalaistiedettä tarkastellut Santaoja nostaa blogiartikkelissa esiin kansalaisten monenlaiset, toisinaan jännitteisetkin, motiivit ja tavoitteet heidän osallistuessaan tieteelliseen tutkimukseen. Artikkeli tarjoaa ajankohtaisen katsauksen kansalaistieteen keskeisiin teemoihin niin kansalaisten osallistumisen kuin tieteellisen tutkimuksen toteutuksen ja sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Kansalaistieteen näkökulma on esillä myös Avoimen tieteen iltapäivässä Tiedekulmassa 24.10.2022 klo 13–15.

Jatka lukemista ”Mikä on kansalaistieteen valuutta? Pohdintaa kansalaisten roolista tieteellisessä tutkimuksessa”