Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Avoimen tieteen Think Open -blogin aiheet elo–syyskuussa liittyivät avoimen tieteen varhaisvaiheisiin 1900-luvun lopulla ja kesän DMP-tarkistuksiin. Blogissa julkaistiin myös yhteenvedot alkuvuoden avoimen tieteen uutisista.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen blogikatsaus: Elo–syyskuu 2022”
”Ja koko ajan open access -ajatus oli läsnä – emme tee vain itsellemme, vaan myös muille tutkijoille”, Helsingin yliopiston englantilaisen filologian emeritaprofessori Terttu Nevalainen kuvaa kielentutkimuksen varhaista korpustyötä. Nevalainen on itse ollut kokoamassa tekstikorpuksia 1980-luvulta lähtien, ja tässä haastattelussa hän kertoo, miten avoimista aineistoista muodostui keskeinen osa kielentutkimuksen käytäntöjä.
”Omassa yhteisössäni julkaisu oli ja on arXivin myötä täysin avointa. Vaikka jotkut lehdet pyrkivät aluksi jarruttamaan julkaisemisen avoimuutta, sen hyödyt nähtiin niin suuriksi, että peruuttaminen avoimuudesta olisi ollut mahdotonta”, Helsingin yliopiston hiukkasfysiikan fenomenologian professori Katri Huitu kertoo. Preprint-artikkelien jakamiseen tarkoitettu arXiv on varhainen open access -innovaatio, joka syntyi käytännön tarpeesta. Tässä artikkelissa Huitu kertoo open access -vaiheista ja kuvaa julkaisemisen prosessia fysiikan alalla.
Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa sisältää alkuvuoden 2022 uutiskoosteen sekä lukuvinkkejä. Teemoina ovat tuttujen Plan S:n ja Suomen Akatemian lisäksi tutkimuksen arvioinnin uudistaminen, maksuton avoin julkaiseminen, tieteellisten seurojen rooli, ResearchGaten oikeustapaus, datanhallinnan johtaminen, avoimuuden kannustimet, tutkimusaineistojen avaamisen vaikeus, Helsinki University Press, tiedeinstituutit ja muutama muukin aihe. Puolivuotiskatsauksen avausosa käsitteli kansallisia linjauksia.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä”
Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) kotimainen koordinaatiotyö on tuottamassa tänä vuonna suuren määrän uusia kansallisia linjauksia. Työn alla on ollut toimintakulttuuriin, avoimeen oppimiseen, tieteellisiin kirjoihin ja tutkimusmenetelmiin liittyviä teemoja. Tämä blogikatsaus summaa alkuvuoden 2022 aikana valmistuneet ja kommentoitavana olleet linjaukset, ohjeet ja suositukset. Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa käy läpi uutiset ja lukuvinkit.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 1: kansalliset linjaukset ja suositukset”
”Ei me tiedetty kauhean selvästi tästä HOB-asiasta silloin, kun aloitimme, mutta se tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen”, Risto Willamo kertoo Helda Open Booksin valitsemisesta. Willamon lausahdus kuvaa kenties yleisemminkin sitä käänteidentäyteistä matkaa, jonka opinnäytteiden ohjaamisen tueksi elokuussa 2022 julkaistu Tieteiden välisillä poluilla -kirja on kulkenut. Tässä blogiartikkelissa tekijät kertovat, miten kaikki sai vuonna 2019 alkunsa ja mitä sen jälkeen tapahtui.
The topics of the Think Open blog in April and May 2022 were related to open access book publishing services, RDM questions from University of Helsinki staff and the challenging worlds of metadata and data anonymisation.
Think Open -blogin aiheet huhti–toukokuussa liittyivät open access -kirjojen julkaisupalveluihin, yliopistolaisten datanhallintakysymyksiin sekä metadatan ja datan anonymisoinnin haasteisiin.
”Kirja on tarkoitettu konkreettiseksi työvälineeksi erityisesti lääkealan opiskelijoille ja toimijoille, mutta myös muiden alojen opiskelijat saavat kirjasta apua, erityisesti mikäli tutkimusaihe on lähellä lääkealan ilmiöitä”, Yhteiskunnallinen lääketutkimus -kirjan toimittajat Nina Katajavuori ja Katri Hämeen-Anttila kuvaavat. Tässä haastattelussa he kertovat kirjan vaiheista ja open access -julkaisemisesta Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelmassa.
Think Open -blogin aiheet maaliskuussa liittyivät avoimeen opetukseen (mm. avoimet kurssikirjat), altmetriikkaan, tiedeviestintään ja IT-hankintoihin Helsingin yliopistossa.
Helsingin yliopisto