Digitaalisista tutkimuspalveluista ja avoimesta tieteestä / About digital research services and open science
Oikeuksiensiirtositoumus otettiin osaksi uusia työsopimuksia vuoden 2022 alusta Helsingin yliopistossa. Aiheesta on riittänyt keskustelua, mutta mitä oikeuksiensiirtositoumuksella oikeastaan tavoitellaan? Tässä blogiartikkelissa käydään läpi sitoumuksen käyttötarkoitus ja toimintaperiaate tutkimusdatan hallintaan ja oikeuksiin liittyvän prosessin näkökulmasta.
Jatka lukemista ”Miksi oikeuksiensiirtositoumus on niin nerokas juttu?”
Helsingin yliopiston kirjaston avointen kirjojen Helda Open Books -kokoelmassa julkaistiin vuonna 2022 kaikkiaan 44 kirjaa. Joukossa on opetuksessa käytettäviä kirjoja, alan perusteoksia, vanhempia klassikoita ja uutuuksia, jotka julkaistaan ensi kertaa HOB:n kautta. Alla olevasta listasta voit tutustua julkaisuihin. [Artikkelia on päivitetty 6.2.2023.]
Jatka lukemista ”Helda Open Booksissa on julkaistu tänä vuonna 44 kirjaa – tässä ne ovat”
”The vision is that EOSC (European Open Science Cloud) in ten years will be similar to the internet. It will be a virtual environment, where researchers can find and access data, and also services that can ease their work in research”, summarizes Sara Garavelli (CSC) EOSC’s goals in the near future. However, among researchers, EOSC is still not well known, as researcher Anca Hienola points out. In this interview, Garavelli and Hienola discuss EOSC from the perspective of researchers and research services. We also get an answer to the question, what is EOSC’s most tangible achievement at the moment.
Aineistonhallintasuunnitelma (DMP) on tutkimuksen laadun ja riskinhallinnan väline, joka tarjoaa myös organisaatioille uusia mahdollisuuksia esimerkiksi datapalveluiden ja -tietovarantojen kehittämiseen. Tammikuussa 2022 aloittanut uusi kansallinen DMP-konsortio kartoittaa pilottiprojekteissa DMP:n uusia mahdollisuuksia, mutta jatkaa myös ydinpalveluiden – DMPTuuli-työkalun ja DMP-ohjeiden – tuottamista tutkijoille.
Mitä kustannuksia liittyy tiedekirjojen avoimeen julkaisemiseen, ja miten ne katetaan? Millaisia tukimuotoja avoimeen kirjajulkaisemiseen on olemassa – tai pitäisi olla? Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia tässä artikkelissa, jossa Helsinki University Pressin (HUP) kustannusjohtaja Leena Kaakinen sekä viestintä- ja toimituspäällikkö Anna-Mari Vesterinen kertovat näkemyksiään avoimesta tiedekustantamisesta ja sen rahoituksesta sekä HUP:n kohdalla että yleisemminkin.
Jatka lukemista ”Myös tiedekirjat halutaan avoimiksi – haasteena puuttuva rahoitusmalli”
The topics of the Think Open blog in August and September 2022 were related to the early history of open science in the 1980s and 1990s and the DMP summer of 2022 – the blog also published half-year summaries of the open science news 2022.
Jatka lukemista ”Open Science blog overview: August/September 2022”
”DMP:ssä ei ole tarkoitus sanoa sitä, mitä jotkut muut haluavat kuulla, vaan puhua totta”, kirjoittaa Aleksi Peura datanhallintaa käsittelevän blogisarjansa viidennessä osassa. Kirjaston datatiimiin kuuluva Peura käy läpi aineistonhallintasuunnitelmien (DMP, data management plan) kesän tarkistusurakassa tekemiään havaintoja, ja käsiteltävänä ovat niin ”hyvän DMP:n” harha, DMP:n pohjimmainen tarkoitus kuin tutkijan tarjolla oleva tuki.
Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Kesän DMP-rumban oppitunnit”
Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa sisältää alkuvuoden 2022 uutiskoosteen sekä lukuvinkkejä. Teemoina ovat tuttujen Plan S:n ja Suomen Akatemian lisäksi tutkimuksen arvioinnin uudistaminen, maksuton avoin julkaiseminen, tieteellisten seurojen rooli, ResearchGaten oikeustapaus, datanhallinnan johtaminen, avoimuuden kannustimet, tutkimusaineistojen avaamisen vaikeus, Helsinki University Press, tiedeinstituutit ja muutama muukin aihe. Puolivuotiskatsauksen avausosa käsitteli kansallisia linjauksia.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä”
Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) kotimainen koordinaatiotyö on tuottamassa tänä vuonna suuren määrän uusia kansallisia linjauksia. Työn alla on ollut toimintakulttuuriin, avoimeen oppimiseen, tieteellisiin kirjoihin ja tutkimusmenetelmiin liittyviä teemoja. Tämä blogikatsaus summaa alkuvuoden 2022 aikana valmistuneet ja kommentoitavana olleet linjaukset, ohjeet ja suositukset. Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa käy läpi uutiset ja lukuvinkit.
Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 1: kansalliset linjaukset ja suositukset”
”Ei me tiedetty kauhean selvästi tästä HOB-asiasta silloin, kun aloitimme, mutta se tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen”, Risto Willamo kertoo Helda Open Booksin valitsemisesta. Willamon lausahdus kuvaa kenties yleisemminkin sitä käänteidentäyteistä matkaa, jonka opinnäytteiden ohjaamisen tueksi elokuussa 2022 julkaistu Tieteiden välisillä poluilla -kirja on kulkenut. Tässä blogiartikkelissa tekijät kertovat, miten kaikki sai vuonna 2019 alkunsa ja mitä sen jälkeen tapahtui.
Helsingin yliopisto