Nussbaumin peruskyvykkyyksien listalle tarvitaan rakentavia vaihtoehtoja

Maailmankuulu yhdysvaltalainen filosofi Martha Nussbaum tunnetaan hyvin Suomessakin – itse asiassa niin hyvin, ettei häntä tarvinne täällä Sosiaalietiikka.fi:ssä juuri esitellä. Moni tuntee hänen ajattelustaan vähintään niin kutsutun kymmenen peruskyvykkyyden luettelon. Sen mukaan jokaisella ihmisillä on oikeus esimerkiksi elämää, terveyttä, ajattelua, tunteita, leikkiä, politiikkaa ja omistamista koskeviin kyvykkyyksiin.

Luettelon kaikista kohdista ei tosin taida olla kovin luontevaa puhua juuri kyvykkyyksinä (capabilities), kykyinä eikä toimintavalmiuksinakaan. Miksi pitäisimme esimerkiksi erityisen keskeisenä jonkun kykyä omistaa omaisuutta, jos hän ei kuitenkaan omista mitään? Entä miten kehittäisin kykyäni tai valmiuttani omistaa? Vai tarkoittaako kyseinen kyvykkyys myös oikeutta omistuksiin? Silti Nussbaumin listan katsotaan tarjoavan riittävän yhtenäisen ja myös oikeutetusti normittavan lähtökodan monen sosiaalieettisen kysymyksen tutkimiseen. Continue reading “Nussbaumin peruskyvykkyyksien listalle tarvitaan rakentavia vaihtoehtoja”

Miksi professioiden edustajat vaikenevat?

Kehitysyhteistyön rahoja Suomen valtion budjetissa leikataan rajusti. Leikkauksia perustellaan valtiontalouden hankalalla tilanteella. Vähennettävä summa on kuitenkin niin suuri, ettei leikkauksia tehdä ainoastaan pakon edessä, vaan kyse on valinnasta, siitä mitä halutaan tehdä – etenkin, kun samaan aikaan lisätään merkittävästi kehitysrahoituksen määrärahaa.

Vähennyksiä on noustu vastustamaan. Kuitenkin suurin osa suomalaisista vaikenee, myös valtaosa niistä, joilla pitäisi koulutuksensa puolesta olla ymmärrys kehitysyhteistyön välttämättömyydestä. Miksi? Continue reading “Miksi professioiden edustajat vaikenevat?”