Jussi Halla-ahon ja piispa Teemu Laajasalon keskustelu Kirkkopäivillä edistää oikeistopopulistien ja konservatiivikristittyjen lähentymistä

Jussi Halla-aho on kutsuttu Kirkkopäiville keskustelemaan piispa Teemu Laajasalon kanssa sananvapauden ja sopivan keskustelun rajoista. Suunniteltu keskustelu kytkeytyy laajempaan kehitykseen, jossa populistinen äärioikeisto ja konservatiivikristityt lähentyvät toisiaan.

Continue reading “Jussi Halla-ahon ja piispa Teemu Laajasalon keskustelu Kirkkopäivillä edistää oikeistopopulistien ja konservatiivikristittyjen lähentymistä”

Uusi parempi minä – Uudenvuodenlupaukset ja terapeuttinen kulttuuri

Kuva: Pixabay.com/Simon Steinberger, public domain

On tammikuun loppu, ja siten aktiivisin uudenvuodenlupausten toteuttamisen aika. Ainakin toistaiseksi yliopiston kuntosalilla tuntuu olevan enemmän vilskettä kuin viime vuoden lopulla. Hyvä niin, tietysti. Ehkä itse ei ole tehnyt mitään lupauksia, mutta niihin liittyvältä keskustelulta tuskin voi välttyä.

On hyvä kysyä, minkälaisia uudenvuodenlupaukset ovat luonteeltaan. Lupaus sisältää tietysti pyrkimyksen johonkin parempaan. Tavallisesti se parempi on jokin itseen liittyvä kehittämisprojekti; jotain on tehtävä toisin. Tavoitteena on parempi ja varsinkin onnellisempi minä.

Continue reading “Uusi parempi minä – Uudenvuodenlupaukset ja terapeuttinen kulttuuri”

Turvapaikanhakijat, kääntymisen aitous ja uskon mittaaminen

Kuva: CC by Tim Marshall, Unsplash.com.

Turvapaikanhakijoiden kristityksi kääntyminen ja sen vaikutus turvapaikan saamiseen on ajankohtainen aihe varsinkin kirkollisessa mediassa. Kristityiksi kääntyvien turvapaikanhakijoiden on syytä epäillä joutuvansa vainon uhreiksi, mikäli heidät palautetaan kotimaahansa. Turvapaikasta päättävien viranomaisten täytyy selvittää, onko vainon uhka todellinen ja uskonnollinen kääntyminen aitoa.

Continue reading “Turvapaikanhakijat, kääntymisen aitous ja uskon mittaaminen”

Mitä on kärsimys? – Ajatuksia kärsimyksen kokemuksen arvokkuudesta

Kuva: Unsplash.com/Volkan Olmez, public domain

Voimakkaan humaltumisen paras puoli on seuraavan päivän luhistuminen, armoton krapula, todella paha olo, jossa ”fyysisen heikkouden päälle kasautuu kosmisia yksinäisyyden ja hylätyksi tulemisen tunteita”. Näin väittää Antti Nylén, joka kirjoittaa uusimmassa esseekokoelmassaan (2016) hienosti humaltumisesta ja krapulasta (s. 278 – 281). Krapulan kokemus on länsimaiselle ihmiselle arvokas, koska se on ”ensimmäisessä maailmassa” elävälle lähestulkoon ainoa tila, joka pakottaa nöyrtymään oman inhimillisen haurautensa edessä.

Nylén johdattaa kärsimyksen teeman äärelle. Mitä on kärsimys? Ja miksi kärsimyksen ja oman inhimillisen haurauden kokeminen pitäisi olla tärkeää?

Continue reading “Mitä on kärsimys? – Ajatuksia kärsimyksen kokemuksen arvokkuudesta”

Sielunhoidon muutos selittää yhteiskunnallista keskustelua

Kuva: Unsplash.com, public domain

Ennen hädässä, tuskassa ja kärsimyksen keskellä olevaa seurakuntalaista autettiin Jumalan sanan avulla. Sielunhoitajan, papin, tehtävänä oli tunnistaa seurakuntalaisen synnistä johtuva sielun hätä ja tarjota avuksi oikeanlaista sananjulistusta. Nyt valtakirkon sielunhoitokoulutuksissa tällainen ei tule kuulonkaan. Sielunhoito on radikaalisti uudistunut. Uudistuminen on kulkenut samoissa askelmerkeissä yhteiskunnallisen muutoksen kanssa, tai jopa sen edellä.

Nykyinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sielunhoito perustuu terapeuttiselle auttamiselle, jolla ei tarkoiteta tässä psykologista terapiaa, vaan auttamisen lähtökohtaista tavoitetta. Pyrkimyksenä on edistää autettavan omien, tämän itse hyvänä pitämien asioiden tavoittelua. Terapeuttiseen lähestymistapaan perustuvan sielunhoidon kehittäminen alkoi Yhdysvalloissa 1920-luvulla ja Suomessa 1960-luvulla.

Continue reading “Sielunhoidon muutos selittää yhteiskunnallista keskustelua”

Vastavuoroisuus, inhimillinen hyvä, oikeudenmukaisuus – Vastavuoroisuus-seminaarin antia

Kuva: pixabay.com
Kuva: pixabay.com

Inhimillistä hyvää tavoittelevan toiminnan on perustuttava vastavuoroisuudelle – toiminnassa on otettava huomioon myös sen kohteena olevan toisen ja toisten ihmisten toiveet, halut ja intressit. Hyvää tuottavassa toiminta perustuu sille, että toisiin asennoidutaan kykenevinä toimijoina. Toisiin kohdistuva toiminta ei ole pelkästään yksisuuntaista vaikuttamista.

Continue reading “Vastavuoroisuus, inhimillinen hyvä, oikeudenmukaisuus – Vastavuoroisuus-seminaarin antia”

Blogi uudistuu!

Sosiaalietiikka.fi uudistuu ulkoasultaan ja ennen kaikkea sisällöltään. Jatkossa julkaistaan viikoittain blogi-kirjoitus sekä kuukausittain pidempi asiantuntija-artikkeli.

Kirjoituksissa käsitellään ajankohtaisia ihmistä, yhteistoimintaa ja yhteiskuntaa koskevia eettisiä kysymyksiä – ajateltavaa, tietoa ja näkökulmia merkityksellisistä aiheista!

Continue reading “Blogi uudistuu!”

Huomio: Rasismia ei voi tolkusti hyväksyä

Presidentti Sauli Niinistö puhui valtiopäivien avajaisissa, että maahanmuuttoliikkeeseen liittyvä keskustelu on ollut lähinnä toisten haukkumista, ja nyt saisi viimein olla tolkun aika. Pari päivää aiemmin Niinistö oli jakanut Twitterissä kolumnin, jossa painotettiin, että kahden maahanmuuttokeskusteluun osallistuvan ääripään välissä on tolkun enemmistö. Puhe maahanmuuttokeskustelun ääripäistä omaksuttiin nopeasti poliittiseen keskusteluun, ja sama retoriikka kantoi Ylen A2-ohjelmaan asti. Continue reading “Huomio: Rasismia ei voi tolkusti hyväksyä”

Miksi professioiden edustajat vaikenevat?

Kehitysyhteistyön rahoja Suomen valtion budjetissa leikataan rajusti. Leikkauksia perustellaan valtiontalouden hankalalla tilanteella. Vähennettävä summa on kuitenkin niin suuri, ettei leikkauksia tehdä ainoastaan pakon edessä, vaan kyse on valinnasta, siitä mitä halutaan tehdä – etenkin, kun samaan aikaan lisätään merkittävästi kehitysrahoituksen määrärahaa.

Vähennyksiä on noustu vastustamaan. Kuitenkin suurin osa suomalaisista vaikenee, myös valtaosa niistä, joilla pitäisi koulutuksensa puolesta olla ymmärrys kehitysyhteistyön välttämättömyydestä. Miksi? Continue reading “Miksi professioiden edustajat vaikenevat?”