Vapaus toimia oikein – vapaa tahto buddhalaisessa ajattelussa

Kuva: Pixabay.com/Nikola Pešková, public domain

Pohdin heinäkuun artikkelissani ihmisen vapaata tahtoa. Keskityin tuolloin havainnollistamaan läntistä ajattelua selvittäen pääasiassa kirkkoisä Augustinuksen, vapaan tahdon käsitteen ”keksijän”, ja René Descartes’in näkemyksiä. Sivusin lyhyesti myös buddhalaista ajattelua ihmisen vapaudesta. Buddhalaisuuteen tutustuneet lienevät tulleet tutuiksi ajattelumallin keskeisen ajatuksen, tekojen vaikutuksen kohtaloon (karma), kanssa. Tämä voi herättää kysymyksen: jos edeltävät tekomme jo sanelevat kohtalon, voiko vapaalle tahdolle olla tilaa? Kysymys on pohtimisen arvoinen. Esitän alkuun väitteen: kyllä, tahdonvapaudelle on tilaa.

Aivan aluksi haluaisin kiinnittää huomiota seuraavaan tekijään: vapaan tahdon käsite on keskeisesti läntistä keksintöä, keskiaikaiseen teologiaan juontava eurooppalaisen ajattelun tuotos. Tutkija Asaf Federmanin kuvausta lainatakseni, läntinen ajattelu kulkee kutakuinkin seuraavasti: samalla, kun luonnonlait ovat kausaalisia, toimijat, vaikkakin osa tätä luonnon järjestystä, voivat nousta tämän kausaalisuuden yläpuolelle vapaan tahdon avulla. Buddhalainen ajattelu taas ei jaa kokemusmaailmaa sisäiseen vapaaseen ja ulkoiseen kausaaliseen alueeseen, mistä johtuen Buddhan opetuksissa ei liiemmälti lähestytty ongelmaa vapaasta tahdosta. Ajatuksen vapaasta henkisyydestä voidaan sanoa olleen paljon keskeisempi. Näin ollen länsimainen käsitys tahdon vapaudesta ja buddhalainen vastaava käsitys eivät ole toisiinsa suoraan verrattavissa.

Vapaa tahto tiedostamisena

Jotta on mahdollista vastata kysymykseen onko tahto vapaa, täytyy tietää, mitä on vapaa tahto.

Vapaa tahto voidaan määritellä esimerkiksi näin: vapaa tahto on joko sielulle ominainen kehoa hallitseva voima (VT1) tai vapaa tahto on toimijan kyky hallita toimintaa tahdon mukaisesti, silloin kun tälle ei ole estettä (VT2).

Kuten jo edellisessä kirjoituksessani mainitsin, vapaus ymmärretään buddhalaisuudessa keskeisesti vapaudeksi mieltä haittaavista tekijöistä. Ihmisen mielessä liikkuu monenlaisia asioita. Vapaan tahdon toteutumista haittaavat muun muassa tietämättömyys, mielihalu, vihamielisyys ja harhakuvitelmat. Nämä vapauden esteet voi kuitenkin hälventää henkisten harjoitusten, keskittyneisyyden ja huomiokyvyn kehittämisen avulla. Tekojen seurausten tietoinen pohdinta on keskeisen tärkeää kyvyn tehdä oikea moraalinen valinta näkökulmasta. Näin tietoisuus edesauttaa myös buddhalaisuuden tavoitteeseen, elämän kierrosta vapautumiseen, pääsyä. Buddhalaisessa perinteessä kielletään sielun tai itseyden olemassaolo, mutta ei toki kykyä tehdä moraalista valintaa eikä vastuuta. Moraalisia seurauksia aiheuttaviksi teoiksi määritellään tahdonalaisesti tehdyt teot. Vapaata tahtoa buddhalaisen ajattelun osana voi pohtia esimerkiksi Nicholas Maxwellin määrittelemänä: vapaus on mahdollisuus saavuttaa arvokkaita asioita olosuhteiden sallimissa rajoissa.

Vapaa tahto ja determinismi

Buddhalaisuudessa opetetaan tekojen vaikuttavan kohtaloon. Tämähän olisi mahdollista tulkita melko deterministiseksi. Pohdin siis seuraavassa käsitteen determinismi merkitystä ja luonnetta buddhalaisessa opissa. Jo kerran siteeraamani Federman on tarjonnut determinismille seuraavan määritelmän: determinismi on ”väite, jonka mukaan menneisyys määrittelee ainutkertaisen tulevaisuuden”. Tämä tarkoittaa siis, että jokaista tekoa seuraavan yksi tietty ennalta määrätty tapahtuma tulevaisuudessa. Buddhalaisen ajattelun näkökulmasta determinismin rinnalla on kuitenkin hyvä pohtia myös käsitettä fatalismista, jonka Federman määrittelee ”eettiseksi asennoitumiseksi, jonka mukaan valinta on merkityksetön”.

Buddhalainen opetus korostaa kausaalisuutta. Näin voidaan olettaa ajatuksen determinismistä olevan hyväksytty. Buddhalaisen ehdonvaraisen seuraamuksen (pratītya-samutpāda) voidaan tulkita yksinkertaistaen seuraavasti: ”Kun on A, on B; kun A saa alkunsa, B saa alkunsa”, tarkoittaen, että asiasta seuraa toinen asia. Tuntemukset aiheuttavat mielihalua – mielihalu aiheuttaa tarrautumista – ja niin edelleen. Vapaa tahto olosuhteiden sallimissa rajoissa on silti mahdollinen, sillä näiden seuraamuksien ei kuitenkaan nähdä olevan luonteeltaan ehdottomia. Buddhalaisen ajattelun mukaan yksi ainoa syy ei aiheuta yhtä ainoaa seurausta. Lopputulos on ennalta määritelty, mutta ei vain yhdestä syystä riippuen, vaan tähän vaikuttaa lukuisten eri syiden yhdistelmä. Vaikka syyn ja seurauksen suhde ei ole tiukan deterministinen, tämän ei silti nähdä kyseenalaistavan determinismiä.

Buddhalaisen ajattelun ehdollista determinismiä voi ymmärtää myös ehdollisuuden (conditionality) käsitteen kautta. Tämä tarkoittaa, että yksittäinen asia ei sanele yhtä yksittäistä seurausta, vaan kaikki edeltävät asiat vaikuttavat seuraamuksiin. Ehtojen on toteuduttava täysimääräisesti, jotta tietty tapahtuma toteutuisi. Esitän seuraavassa Edward Conzen esimerkkiä mukaillen ajatelman: banaaninkuori maassa on aiheuttanut henkilön liukastumisen. Vain banaaninkuoren ei kuitenkaan voida nähdä olevan keskeinen syy. Aiheuttajien joukossa ovat kuoren pudottanut ohikulkija, banaanikauppias, viljelijä… pohdinnoissa voidaan edetä jopa edetä niin pitkälle, ettei kasvi kasva ilman auringon valoa. Näin myös aurinko on osasyyllinen.

Olennaista on, että buddhalainen ajattelu ei kiellä kausaalisuuden eittämättä determinismistä teoriaa, vaan fatalismin, jonka mukaan teot ovat merkityksettömiä. Opissa hylätään väärinä ajatusmallit, jotka horjuttavat ihmisen tajua moraalisesta vastuusta tai kuljettavat pois hyveen harjoituksesta. Buddhalainen käsite determinismistä voi aiheuttaa hämmennystä. On kuitenkin korostettava, että Buddhan kielsi opetuksessaan vahvasti tämän vastakohdan, indeterminismin, sattumanvaraisuuden.

Maailma ei ole buddhalaisessa ajattelussa sattumanvarainen ja vapaa toimija on tietoinen toimiensa vaikutuksesta itseen ja toisiin. Voidaan todeta, että Buddhalainen ajatus vapaasta tahdosta keskittyy kysymykseen, missä määrin yksilöt ovat vapaita tekemään päätöksiä, jotka johtavat omaan ja toisten onnellisuuteen. Vapaus on toimijoiden kyvyssä muodostaa oikeita, tarpeiden sekä olosuhteiden kanssa sopusoinnussa olevia haluja.

Julkaistu: 21.10.2017

Kirjoittaja Eeva-Mari Virtanen on teologian jatko-opiskelija.

Kirjallisuus

Federman, Asaf (2010 ) “What Kind of Free Will did the Buddha Teach?” Philosophy East & West 60: 1, 1-19. Academic Search Complete, EBSCOhost.

Gier, Nicholas F. & Kjellberg, Paul (2004) Buddhism and the Freedom of Will: Pali and Mahayanist Responses. Freedom and Determinism. Cambridge: A Bradford Book.

Wallace, B. Alan (2011) A Buddhist View of Free Will: Beyond Determinism and Indeterminism. Journal of Consciousness Studies 18: 3-4, 217-233.

Virtanen, Eeva-Mari (2016) Robottien tietoisuus, moraali ja vapaa tahto? Theravāda-buddhalainen näkökulma. Systemaattisen teologian pro gradu-tutkielma. HYTTK.