Keinot arvioinnin yhdenvertaisuuden lisäämiseksi

Arvioinnin yhdenvertaisuus on puhututtanut viime aikoina. Tutkimuksissa on todettu, että samasta osaamisesta voi saada eri kouluissa eri numeron. Lisäksi aiemmat tutkimukset ovat tuoneet esiin sen, että opettajat suhteuttavat oppilaiden osaamisen toisiin oppilaisiin, eivätkä yleisiin tavoitteisiin. Oppilaat ovat arvioinnin suhteen eriarvoisessa asemassa, koska opettajien arviointikäsitykset ja -taidot, mutta myös resurssit ovat erilaisia.

Arvioinnista puhuttaessa, katson yhdenvertaisuuden olevan yksi arvioinnin validiuden alakäsite oikeanmukaisuuden, tasa-arvon ja reliabiliteetin lisäksi. Arvioinnin yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, saavatko oppilaat opintojen aikaiset arvosanat sekä päättöarvosanat yhdenvertaisin perustein ja suhteessa samaan osaamistasoon. Validiuden laajennetusta tulkinnasta puhutaan, kun tarkastelu ei rajoitu vain mittarin validiuteen, vaan myös sen vaikutuksiin: tässä tapauksessa kokeen tai muun arviointimenetelmän seuraamuksiin.

Tutkielman aihe on yhteiskunnallisesti ja koulutuspoliittisesti tärkeä, sillä arvosanoilla ja arvioinnilla on suuri merkitys niin jatko-opintojen kannalta, kuin ihmisenä ja oppijana kehittymisenkin kannalta. Lisäksi arviointi nähdään oleellisena osana oppimista ja opettamista. Jos arvioinnin tekee väärin, se voi viedä pohjan oppimiselta ja opettamiselta.

Tutkielman tavoite

Vaikka arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmallisuus on tunnistettu aiemmissa tutkimuksissa, niissä ei ole osattu tuoda esiin ratkaisuja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Tutkielmani tavoitteena oli löytää keinoja arvioinnin yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Tätä varten tarkastelin peruskoulun opettajien antamia vastauksia. Lisäksi olen tarkastellut opettajien esiin tuomia haasteita, jotka liittyvät yhdenvertaisen arvioinnin toteuttamiseen.

Tutkielman toteutus

Tutkielmaa varten olen tarkastellut peruskoulun (1.-9.lk) opettajien ja toimijoiden vastauksia siihen, miten arvioinnin yhdenvertaisuutta voidaan vahvistaa. Vastaukset on saatu Opetushallituksen kautta. Opetushallitus on teettänyt Fountain Parkin kanssa verkkoaivoriihen, jossa osallistujat ovat jättäneet vastauksiaan anonyymisti eri kysymyksiin arvioinnista.

Tutkielman tulokset

Arvioinnin yhdenvertaisuutta lisäävät tekijät jakautuivat seitsemään ulottuvuuteen. Kahdeksas ulottuvuus oli resurssit, jotka nähtiin esteeksi tai mahdollistajaksi muille tekijöille. Seitsemän ulottuvuutta ovat arvioijien yhteistyö, opettajien arviointitiedon lisääminen, monipuolisten arviointimenetelmien käyttö, yksilöllisyyden huomioiminen arvioinnissa, valtakunnallinen arviointijärjestelmä, johon kuuluvat esimerkiksi kansalliset koe- ja tehtäväpankit, oppilaille avoin arviointi, tarkennetut arviointikriteerit ja -tavoitteet opetussuunnitelmassa. Jotta esiin nousseet käytännöt toteutuvat, tarvitaan eri toimijoita, niin opettaja- koulu- kuin hallintotasolla. Opettaja tarvitsee arviointityön tueksi hallintotoimijoiden järjestämiä koulutuksia ja tarjoamaa tietoa, kollegoiden kanssa toteutettua yhteistyötä, mutta myös riittävää arviointiosaamista.

Iina Simola

Pro Gradu: ”Arvioinnin yhdenvertaisuus ja sen lisääminen. Peruskoulun opettajien näkemyksiä keinoista oppimisen arvioinnin yhdenvertaisuuden lisäämiseksi”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *