Perusopetuksella ja varhaiskasvatuksella on todettu olevan merkittävä vaikutus lapsen hyvinvoinnille ja osaamiselle. Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksessa luodaan perustaa elinikäisellä oppimiselle, myöhemmälle työuralle sekä tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittäminen on noussut yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi, sillä huoli eriarvoistumisesta on nostanut päätään kasvatus- ja opetusalalla. Kasvatus- ja koulutusjärjestelmän laatuun tuleekin panostaa, jotta lapsille pystytään tarjoamaan yhdenvertaiset ja optimaaliset mahdollisuudet koulutielle ja työuralle.
Miten tutkimus toteutettiin?
Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaista laadun kehittäminen on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamistyössä sekä millaisia haasteita johtajat kokevat laadun kehittämisen suhteen. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita päiväkodin johtajien ja rehtoreiden kokemuksista. Tutkimuksen aineisto on tuotettu EduLeaders-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää johtamisen opintoja kasvatus- ja opetusalalla. Tutkimuksen aineisto koostui yhdeksästä ryhmähaastattelusta ja tutkimuksen kohdejoukko koostui päiväkodin johtajista sekä rehtoreista.
Mitä tutkimus osoitti?
Tutkimus osoitti, että laadun kehittäminen on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamistyössä varsin samanlaista. Myös johtajien kokemat haasteet liittyivät samoihin aiheisiin, mutta haasteet myös osaltaan erosivat toisistaan.
Tutkimusten tulosten mukaan laadun kehittäminen on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen organisaatioissa yhteisön yhteinen prosessi. Molempien alojen johtajat korostivat myös opettajan roolia laadukkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuottajana. Toimivat johtamisrakenteet tukivat osaltaan laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta, sillä toimivien johtamisrakenteiden kautta oli mahdollista johtaa yhteistä keskustelua sekä jakaa johtajuutta.
Laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta voidaan tukea johtajien ja opettajien riittävällä osaamisella ja koulutuksella, mutta tutkimuksen mukaan koulutus näyttäytyi osittain puutteellisena. Tutkimuksen mukaan laadun kehittämistä myös haastoi toimintatapojen liiallinen juurtuminen, yhteistyön puute organisaation sisällä ja ulkopuolella sekä puutteelliset arviointikäytännöt. Lisäksi yhteiskunnan kasvavat vaatimukset ja toimialalla tapahtuvat muutokset aiheuttivat haasteita laadun kehittämiselle varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
Miten tästä tulisi jatkaa?
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun kehittämiseen tulee saada entistä parempaan yhteistyön eri tasojen toimijat ja myös vuoropuhelua hallinnon ja kentän toimijoiden välillä tulee kehittää. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen organisaatioihin tulee myös kehittää yhteistoimintaa ja yhteistyötä tukevia johtamisrakenteita.
Lisäksi kasvatus- ja opetusalan johtajien koulutusta tulee kehittää, sillä johtamistyössä tarvitaan monipuolista osaamista. Myös varhaiskasvatuksen opettajien johtamisosaamista tulee vahvistaa. Sekä johtajien että varhaiskasvatuksen opettajien peruskoulutusta ja täydennyskoulutusta tulisi arvioida ja koulutusta tulisi myös kehittää vastaamaan kentällä työskentelevien osaamistarpeita.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arviointiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arviointiin tulee kehittää toimivat arviointikäytänteet. Arvioinnin kautta varmistetaan toiminnan laadukkuus ja mikäli kansallinen ohjaus ei ole varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arviointiin riittävää niin valtakunnallisella tasolla olisi aika pohtia, tulisiko arviointia ohjata vahvemmin esimerkiksi kuntatasolla.
Amanda Perho
Pro gradu -tutkielma: Laadun kehittäminen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamistyössä