“Juoruilua, nolaamista ja ulkopuolelle jättämistä – Etäkoulu on lisännyt nettikiusaamista, näillä neuvoilla puutut asiaan”
“Nettikiusaaminen hukkuu tilastoihin”’
“Tutkija: Nuorille somepalvelut ovat ‘villi länsi’ “
Nettikiusaaminen on jatkuvasti median otsikoissa. Koulukiusaaminen on siirtynyt koulun pihoilta nettiin, jolloin kiusaamiseen on tullut uusia muotoja ja alustoja. Nettikiusaaminen on tuonut myös tietynlaisen jatkumon internetin ja koulun välille, mikä on tuonut haastetta koulun vastuun määrittelyyn puuttumisen osalta. Lainsäädännössäkään ei ole tarkasti määritelty miten, milloin tai kenen pitää koulussa puuttua siihen. Niin kauan, kun koulukiusaaminen on ongelma, on sitä tutkittava lisää toimivien toimintamallien kehittämiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa pohjatietoa koulun henkilökunnalle sekä huoltajille nettikiusaamiseen puuttumiseen vaikuttavista tekijöistä, esittää siihen hyväksi koettuja toimintatapoja sekä -malleja ja selvittää vastuun rajaa koulun ja kodin näkemyksien perusteella sekä juridisesta näkökulmasta.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimukseen osallistui kaksi fokusryhmää. Toiseen kuului neljä huoltajaa ja toiseen kolme opettajaa. Fokusryhmät ottivat osaa ryhmäkeskusteluun, jossa he saivat vapaasti, mutta tutkijan ohjauksen mukaan fokusoidusti keskustella omissa ryhmissään näkemyksistään sekä käsityksistään aiheeseen liittyen. Keskustelu litteroitiin ja siitä saatu aineisto luokiteltiin ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimuksessa tuli ilmi, että sekä huoltajat että opettajat painottivat koulun ja kodin välisen yhteistyön tärkeyttä nettikiusaamiseen puuttumisessa. Opettajat pyrkivät puuttumaan siihen samoilla toimintatavoilla, kuin perinteiseen kiusaamiseen, mutta he painottivat myös huoltajien vastuuta. Huoltajat kuitenkin kokivat, ettei varhaisnuorilla ole riittävästi ohjeistusta ja tukea koululta eivätkä he tule herkästi kertomaan nettikiusaamisesta. Opettajat uskoivat, että oppilaat tulevat herkästi kertomaan nettikiusaamisesta tai itse huomaavansa sen luokassaan.
Sekä huoltajat että opettajat näkivät koulun käytänteiden ja sääntöjen liittyvän koulun vastuuseen: jos koulussa puhelimien käyttö on kiellettyä, ei oppilaat pysty käytännössä nettikiusaamaan toisiaan. Moniammatillinen yhteistyö nähtiin toimivaksi nettikiusaamiseen puuttumisessa ja varsinkin huoltajat kokivat psykologin ja kuraattorin ensisijaisina toimijoina, kun taas opettajat kokivat tehtävänjaon eri toimijoiden välillä epäselväksi. Huoltajat ja opettajat käsittivät koulun vastuun nettikiusaamiseen puuttumisessa yltävän tapauksiin, jotka tapahtuvat koulussa tai näkyvät koulun arjessa tai joista opettaja on tietoinen.
Parhaiten toimiviksi toimintamalleiksi nettikiusaamiseen puuttumisessa koettiin KiVa Koulu -ohjelma sekä Vastuunportaat. KiVa Koulu -ohjelma on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, joka sisältää esimerkiksi erilaisia oppimateriaaleja, -tunteja sekä ohjeistuksia aiheeseen liittyen. Vastuunportaiden tarkoitus on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta teostaan eri vaiheiden kautta. Osa huoltajista näki nuorien keskinäiseen sovitteluun perustuvan VERSO-ohjelman sopivan parhaiten varhaisnuorten välisten nettikiusaamistapausten selvittelyyn, kun taas osa huoltajista sekä kaikki opettajat kokivat sen vähiten toimivaksi ja kokivat tarvetta aikuisen läsnäololle. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu nähtiin toimivan siinä vaiheessa, kun kaikki koulun sisäiset keinot ovat käytetty tai jos tapaus on sen verran vakava, ettei sitä pystytä käsittelemään koulussa.
Lopuksi
Tämän tutkimuksen tuloksissa esiintyviä huoltajien ja opettajien näkemyksiä voidaan nähdäkseni käyttää hyvin taustatietona puuttumiseen liittyvien keinojen ja toimintatapojen jatkokehittelyssä. Aihe on vielä vähän tutkittu, mutta se on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä, joten jatkotutkimukselle on tarvetta!
Tuulia Keinänen
Pro gradu: Koulun vastuu nettikiusaamisessa – Toimintamallit nettikiusaamiseen puuttumiseen