Pitäisikö kouluvalintaa rajoittaa? Lisääkö valinnan mahdollisuus suoriutumiseroja? Asettavatko valinnat oppilaita eriarvoiseen asemaan? Jakautuvatko koulut hyviin ja huonoihin? Esimerkiksi tällaisista kysymyksistä koostuu kouluvalinnan ympärillä pyörivä yhteiskunnallinen keskustelu. Vaikka lehtiotsikoiden perusteella voisi kuvitella, että kouluvalinnan mahdollisuus aiheuttaa vain huolta, mahtuu joukkoon myös valinnanvapauden puolestapuhujia. Vapaata kouluvalintaa kannattavat perustelevat näkemystään yksilön vapaudella, opetustarjonnan monipuolistumisella ja opetuksen laadun parantumisena. Rajoitetun kouluvalinnan kannattajat puolestaan sanovat vapaan kouluvalinnan aiheuttavan koulujen erilaistumista ja oppilaiden asettamista eriarvoiseen asemaan. Kouluvalinnalla tarkoitetaan tässä sellaista tilannetta, jossa peruskoulua käyvä oppilas hakeutuu muualle, kuin kunnan hänelle osoittamaansa lähikouluun.
Mitä ja miten?
Tutkimukseni tarkoituksena oli siis selvittää, onko kouluvalinnoilla yhteys koulujen eriytymiseen. Kouluista puhuttaessa eriytyminen tarkoittaa ilmiötä, jossa erilaiset oppilaat ovat ajautuneet erilleen toisistaan. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyvin koulussa pärjäävät oppilaat ovat eri koulussa kuin he, jotka pärjäävät koulussa heikommin. Tutkimuskohteenani oli kolme maata: Suomi, Ruotsi ja Englanti. Toteutin tutkimuksen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä, joka tarkoittaa jo olemassa olevien tutkimusten tutkimista. Tutkimuksista saatujen tietojen pohjalta kokosin maakohtaiset yhteenvedot tutkimusten tuloksista.
Kouluvalintakäytänteet vaihtelevat maittain. Suomessa kouluvalinta lähikoulusta muualle tapahtuu pääasiassa painotetun opetuksen kautta. Mahdollisuutta täysin vapaaseen valintaan ei siis ole. Ruotsissa ja Englannissa valintoja voi tehdä vapaammin ja julkisten koulujen lisäksi on mahdollisuus hakeutua yksityiseen kouluun. Englannissa yksityiskouluilla on pidemmät perinteet kuin Ruotsissa, jossa itsenäisten koulujen perustaminen oli mahdollista vasta 90-luvun alussa.
Mitä sain selville?
Tutkimustulosten mukaan koulujen välillä oli havaittavissa eriytymistä, jonka voitiin katsoa johtuneen siitä, että vanhemmilla oli mahdollisuus valita lapselleen muu kuin lähikoulu. Se ei kuitenkaan ollut ainut syy, joka nousi esille. Eriytymisen esitettiin myös johtuvan esimerkiksi asuinalueiden välisestä eriytymisestä tai asuinalueiden eriytymisen ja kouluvalintojen yhteisvaikutuksesta. Suomessa ja Ruotsissa tulokset osoittavat selvemmin koulujen eriytymisen johtuneen kouluvalinnoista kuin Englannissa.
Toivon tutkimustulosteni tuovan näkökulmaa koulutuspolitiikkaan ja kouluvalintäkäytänteiden kehittämiseen. Jatkotutkimuksena voisi olla aiheellista suorittaa samankaltainen selvitys vielä useammasta eri maasta. Näin olisi mahdollista saada tarkempi käsitys siitä, millainen vaikutus erilaisilla kouluvalinta mahdollisuuksilla on.
Kaisa Kuronen
Pro gradu: Kouluvalinnan yhteys koulujen eriytymiseen