Peruskoulutuksen tulisi tukea ihmisen yksilöllistä kehitystä sekä turvata sukupolvien hyvinvointi niin nykyhetkessä kuin tulevaisuudessa. Nykypäivän työelämää leimaava jatkuva muutoksellisuus on haastanut myös koulutusjärjestelmää uudistumaan ja miettimään, mitä hyvillä oppimistuloksilla todellisuudessa tarkoitetaan. Oppimaan oppimisen taitojen ja asenteiden kehittymisen tukemisen on koettu tarjoavan vastauksia työelämän uusiin haasteisiin, sillä sen nähdään olevan avaintekijä elämänmittaisessa oppimisessa. Oppimaan oppiminen nähdään erottamattomana osana koulutusta, mutta sen lisäksi oppimaan oppimisen taitoja tarvitaan erilaisissa oppimis- ja ongelmanratkaisutilanteissa läpi elämän.
Tarkoitus:
Teoria oppimaan oppimiseen vaikuttavista tekijöistä ei ole vielä valmis ja tutkimustietoa on kaivattu etenkin oppilaiden vertaisten ja vanhempien vaikutuksesta. Juuri tähän näkökulmaan paneuduttiin tässä tutkimuksessa, jonka tarkoituksena oli selvittää oppilaiden välittömän sosiaalisen ympäristön ja oppimaan oppimisen välistä yhteyttä yläkoulussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin miten oppilaiden vanhempien, ystävien ja luokkalaisten asenteet ja tarjoama oppimisen tuki vaikuttavat oppimaan oppimisen osaamistehtävissä menestymiseen.
Toteutus:
Tutkimuksen aineistona toimi laajamittainen MetLoFin –pitkittäisseuranta-aineisto, joka kerättiin Helsingin metropolialueen kunnista vuosina 2011–2014. Aineisto koostui 7. ja 9. –luokan oppilaista, joita tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 5813. Tutkimusote oli määrällinen ja aineisto analysoitiin hyödyntämällä rakenneyhtälömallinnusta. Päämuuttujien (oppimaan oppimisen tehtävä suoriutuminen ja ympäristön asenteet) lisäksi analyysissa tarkasteltiin myös taustamuuttujien (sukupuoli, keskiarvo, vanhempien koulutustausta) vaikutusta tutkittuihin yhteyksiin.
Tulokset:
Oppimaan oppimisen ja ympäristön asenteiden välille muodostui tilastollisesti merkitsevä yhteys. Ympäristön positiivisemmat asenteet koulua kohtaan ennustivat myös parempaa oppimaan oppimisen tehtäväsuoriutumista. Yhteyden merkitsevyydestä huolimatta vaikutuksen voimakkuus oli kohtuullisen pieni. Sen sijaan ympäristön asenteilla näytti olevan voimakas välillinen yhteys oppimaan oppimisen tuloksiin oppilaan keskiarvon kautta.
Tuloksien perusteella vaikuttaa siltä, että vanhemmilla on suurempi vaikutus oppimaan oppimiseen kuin ystävillä tai luokkalaisilla. Vanhempien koulutustaustan tarkastelu vahvisti aiempaa tietoa siitä, että vanhempien korkeampi koulutustaso ennustaa parempaa oppimaan oppimisen tehtäväsuoriutumista ja täydensi vallalla olevaa teoriaa siltä osin, että äidin korkeampi koulutustaso ennusti myös oppilaan positiivisempaa arviota ympäristön asenteista. Tulokset osoittivat myös aiempaa teoriaa mukaillen sukupuolten väliset erot oppimaan oppimisessa ja täydensivät vallalla olevaa teoriaa siltä osin, että sukupuolten väliset erot ulottuivat tässä tutkimuksessa myös ympäristön asenteiden arvioon niin, että pojat arvioivat asenteet keskimäärin negatiivisemmaksi kuin tytöt.
Lopuksi:
Oppimaan oppiminen jaetaan teoreettisesti ajattelun taitoihin ja uskomuksiin. On oletettavissa, että ympäristön asenteiden vaikutus oppimaan oppimiseen toimii välillisesti niin, että oppilaan uskomusrakenteet muovautuvat vuorovaikutuksessa ympäristön asenteiden kanssa ja vaikuttavat sitä kautta oppilaan ajattelun taitojen käyttämiseen oppimistilanteessa. Jatkossa olisikin tärkeää selvittää, miten oppilaiden välillä esiintyviin asenne-eroihin voitaisiin vaikuttaa koulutuksen kautta. Kun tarkastelun kohteeksi asetetaan oppimaan oppiminen, ei kyse ole enää pelkästä koulumenestyksestä, vaan laajemmasta kyvystä oppia elämää varten.
Maiju Knuuttila
Pro Gradu: Oppilaan lähipiirin vaikutus oppimaan oppimiseen peruskoulun yläluokkien aikana.