Tutkimuksen tavoitteet
Noin kolmasosa väestöstä on temperamentiltaan erityisherkkiä. Erityisherkkyys on synnynnäinen ja perinnöllinen temperamenttipiirre, joka ilmenee herkkyytenä aistia sisäisiä ja ulkoisia ärsykkeitä sekä kykynä aistia hienovaraisia vivahteita. Se ilmenee myös vahvoina tunnereaktioita ja tunteina sekä käyttäytymisen estymisenä eli niin sanottuna taukotarkistamisena uusissa tilanteissa. Temperamenttipiirteeseen kuuluu olennaisesti myös matala aistikynnys, ylivirittymisen helppous ja esteettinen herkkyys.
Kasvatuspsykologian yksi keskeisimmistä tutkimuksen aiheista on oppiminen, jonka yksi osa-alue on oppimisstrategiat. Oppimisstrategiat ovat opittavissa olevia toimintatapoja, joita yksilö voi muuttaa tilanteesta toiseen oman tarpeensa mukaan lisätäkseen omaa hallinnan tunnetta ja edistääkseen tärkeiden tehtävien toteuttamista.
Oppimisstrategioita ja erityisherkkyyttä on tutkittu aikaisemmin erikseen, mutta näitä kahta yhdistävää tutkimusta on hyvin vähän. Kuitenkin noin kolmasosa ihmisistä on temperamentiltaan erityisherkkiä, jonka vuoksi on tärkeää ymmärtää, miten erityisherkkyys vaikuttaa oppimisstrategioiden valintaan ja käyttöön. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa erityisherkkyyden yhteydestä oppimisstrategioiden käyttöön. Tutkimustehtävänä on kuvailla, millaisia oppimisstrategioita erityisherkät ja ei-erityisherkät opiskelijat käyttävät sekä tutkia sitä, miten erityisherkkyys selittää oppimisstrategioiden käyttöä.
Tutkimuksen menetelmät
Tutkimus toteutettiin määrällisin keinoin. Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake koostui erityisherkkyystestistä, oppimisstrategioita mittaavasta osiosta, avoimesta kysymyksestä ja taustatiedoista. Aineisto analysoitiin lineaarisen regressioanalyysin avulla käyttäen poistavaa menetelmää. Koko aineisto koostui 202 aikuisen ihmisen vastauksesta, joita rajattiin tutkimuskysymyksien mukaan koskemaan joko erityisherkkiä opiskelijoita (n = 117), ei-erityisherkkiä opiskelijoita (n = 12) tai opiskelijoita (n = 129).
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ja johtopäätökset
Erityisherkkien opiskelijoiden oppimisstrategioiden käyttöä kuvaavista keskiarvoista korkein oli elaboroinnilla ja organisoinnilla. Näiden kahden oppimisstrategian keskiarvo oli 3.85. Nämä kaksi oppimisstrategiaa sekä erityisherkkyyteen kuuluva syvällinen käsittely tähtäävät yhteyksien rakentamiseen asioiden välille ja uuden tiedon liittämiseen aikaisempaan. Tämä yhteneväisyys saattaa selittää näiden kahden strategian käytön suosiota erityisherkillä.
Regressioanalyysin mukaan erityisherkkyystesti selitti positiivisesti 2% organisoinnin käyttöä tilastollisesti merkitsevästi ja 7.4% kriittisen ajattelun käyttöä tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Organisoinnin strategia on yhtenevä erityisherkkyyteen kuuluvan syvällisen käsittelyn kanssa, sillä molemmat pyrkivät luomaan yhteyksiä asioiden välille. Kriittisen ajattelun strategia on yhtenevä erityisherkkyyteen kuuluvan käyttäytymisen estymisen kanssa, sillä molemmissa perusperiaatteena on käyttää aiempaa tietoa uusissa tilanteissa. Nämä yhteneväisyydet voivat toimia selityksenä sille, että erityisherkkyystesti selittää organisoinnin ja kriittisen ajattelun oppimisstrategioiden käyttöä tilastollisesti merkitsevästi.
Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan ymmärtää erityisherkkyyden temperamenttipiirteen omaavien yksilöiden tapaa käyttää erilaisia oppimisstrategioita. Tämä tieto voi olla hyödyllistä oppimisen kannalta niin opetusta ja opetustilanteista järjestäessä kuin yksilöiden oman oppimisen ja siihen liittyvät tiedon ja ymmärryksen kannalta.
Sonja Hintsala
Pro gradu: Erityisherkkyys oppimisstrategioiden käyttöä selittävänä tekijänä