Kuuluuko digitaalinen media varhaiskasvatusikäisten lasten elämään vai ei? Ja jos ja kun kuuluu, niin mitä, missä ja milloin? Moninaisia vahvoja näkemyksiä on saatavilla, mutta mihin niistä voi luottaa? Rajoittaa vai sallia? Kuinka paljon on liikaa ja mitä siitä seuraa? Milloin pitäisi huolestua? Median käyttö on jokapäiväistä ja kaikkialla. Ilmiönä se on monimutkainen ja koskee koko yhteiskuntaa. Ajankohtaista, vähän tutkittua aihetta on tärkeää kartoittaa, jotta voidaan paremmin ymmärtää vanhempien ja varhaiskasvatuksen yhteistyömahdollisuuksia ja toimivia käytäntöjä lasten digitaalisen median käytön hyvien puolien vahvistamiseksi.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Tutkimukseni tavoitteensa oli selvittää vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä alle kouluikäisten lasten digitaalisen median käytöstä. Halusin myös tietää millaiset tukemisen ja ohjaamisen tavat palvelisivat lapsia ja onko päiväkoti vanhemmille luonteva taho asian pohtimiseen. Tutkimus tehtiin nettikyselynä helsinkiläisille vanhemmille ja päiväkodin ammattilaisille. Tutkimuksen oletuksena on, että nopeasti muuttuvassa mediamaailmassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota aikuisten ja lasten riittävään vuorovaikutukseen ja läsnäoloon. Tutkimusaineisto käsiteltiin tilastollisella ja sisällönanalyysilla. Tulokset tarkastellaan Bronfenbrennerin systeemiekologisen teorian viitekehyksessä (kuva).
Lapset käyttävät mediaa maltillisesti
Tutkimukseni mukaan suurin osa lapsista käyttää digitaalista mediaa maltillisesti, osa varsin paljon ja pieni osa ei lainkaan. Tyttöjen ja poikien vanhemmat suhtautuvat lasten median käyttöön eri tavalla huolimatta siitä, ettei päivittäisissä käyttöajoissa, sisällöissä tai laitteissa ollut eroja. Vanhemmat ja henkilöstö katsoivat digitaalisen median olevan luonteva osa nykymaailmaa. He näkivät käytön voivan vaikuttaa lasten itsesäätelytaitoihin ja tunteisiin yksilöllisesti. Vanhemmilla löydettiin kolme erilaista suhtautumistapaa lasten digitaalisen median käyttöön, jotka nimettiin ”myönteinen”, ”tarkka” ja ”käytännöllinen”. Aikuisten ja lasten digitaalisen median käytön vurovaikutukselta viemä aika ja huomio huolestuttaa vanhempia ja henkilöstöä.
Aikuisen aktiivinen rooli on tärkeä
Tutkimustietoa pienten lasten digitaalisen median käytön tukemisesta kotona on vielä vähän. Tiedetään kuitenkin, että aikuisten aktiivinen ja läsnäoleva rooli lapsen median käytössä sekä mediataitojen vahvistaminen pienentää riskejä vähentämättä hyötyjä. Tutkimuksessani vanhempien vahva kiinnostus ja huolenpito lastensa digitaalisen median käyttöön nousi selkeästi esiin, kuten myös se, että joskus perheessä tarvitaan ulkopuolista tahoa herättelemään lapsen median käytön pohtimiseen. Varhaiskasvatuksen opettaja, joka on lapsen yksilönä tunteva lasten kasvun-ja oppimisen asiantuntija, voisi toimia merkittävässä roolissa perheiden mediakasvatuksen tukena.
Yhteistyötä halutaan mutta kokemusta on vähän
Sekä vanhemmat että henkilöstö suhtautuvat tutkimukseni mukaan yhteistyöhön myönteisesti mutta digitaalisen median käyttöön liittyvä yhteistyön toteutuminen ei ollut vanhemmille kovin tuttua. Vahvasta teoriataustastani nousi tarve yhteistyölle, ei ongelmakeskeisessä ohjauksessa, vaan lapsen digitaalisen median käytön hahmottamisessa kokonaisuutena.
Toimi yhdessä lapsen kanssa
Vanhempien on kiinnitettävä huomiota ja aitoa kiinnostusta lapsen mediasuhteeseen, josta on tärkeää löytää yhteistä iloa ja jakamisen mahdollisuuksia kuten muistakin lapsen tärkeistä asioista. Lapsen kasvu vastuulliseksi median käyttäjäksi tapahtuu aikuisen tuen ja luottamuksen mahdollistamassa myönteisessä ilmapiirissä, ei pelkällä valvonnalla ja rajoittamisella.
Myös varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelevien ammattilaisten on osoitettava aitoa kiinnostusta ja halua osallistua lasten mediatodellisuuteen. Parhaana oppaana aikuisille toimii lapsi itse. Lisäksi tarvitaan lapsia median käytössä luovuuteen ja itseilmaisuun rohkaisevaa asennetta. Varhaiskasvatuksen on huolehdittava yhteistyön toteutumisesta vanhempien kanssa. Lapsia palvelevan yhteistyön tulisi olla yhteisten tilaisuuksien lisäksi yksilöllistä, koska perheiden käytännöt ja tarpeet vaihtelevat.
Satu Kaartokallio
Pro gradu: Varhaiskasvatusikäisten lasten digitaalisen median käyttö ja sen tukeminen kodin ja päiväkodin yhteistyössä -Vanhempien ja päiväkodin henkilöstön näkemyksiä