Motivaatiota tarkastellaan usein yhdessä kontekstissa kerrallaan ja tällöin tarkastellaan motivaatiota esimerkiksi koulu-, työ- tai vapaa-ajankonteksteissa. Motivaatio ei kuitenkaan rajoitu elämässä vain yhdelle osa-alueelle, vaan läpi leikkaa kaikki elämän osa-alueet. Se miksi motivaatio vaikuttaa kaikilla elämän alueilla on se, että motivaatio on yhteydessä tunteisiin, suoriutumiseen, hyvinvointiin ja tavoitteiden asetteluun. Puhuttaessa nuorista lukiolaisista on tärkeää selvittää millaista motivaatiota he kokevat eri elämän osa-alueilla. Kun halutaan tarkastella opiskeluissa suoriutumista, tulee tarkastella myös lukiolaisten vapaa-aikaa ja siellä esiintyvää motivaatiota. Vapaa-ajan merkitys lukiolaisten kokonaishyvinvoinnissa ja motivaatiossa on tärkeää. Harrastukset ja niissä saadut kokemukset ovat tärkeä osa lukiolaisen kasvamista ja kehittymistä, jotka kulkevat käsi kädessä opiskeluiden kanssa.
Vapaa-ajalla koetut mielekkäät kokemukset ja sisäistä motivaatiota tukevat harrastukset ovat yksi merkittävä tekijä nuorten kokonaishyvinvoinnissa. Sisäisesti motivoituneet voivat kokonaishyvinvoinniltaan paremmin verrattuna heihin, jotka ovat ulkoisesti motivoituneita. Korkea sisäinen motivaatio ja tätä kautta parantunut kokonaishyvinvointi näkyy opiskelijoilla vahvistuneena itsensä toteuttamisena, vähentyneinä ahdistuneisuuden tunteina ja vähentyneinä henkisinä ongelmina. Vapaa-ajalta läikkyy sisäisen motivaation hyötyjä muille elämänalueille, myös opiskeluihin.
Motivaatio on yksilöllistä, mutta silti sen rakentumiseen vaikuttavat yleismaailmallisesti samanlaiset tekijät. Itsemääräämisteoriassa puhutaan kolmesta psykologisesta perustarpeesta; autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteista ja motivaatio rakentuu näiden kolmen perustarpeen kautta. Mitä paremmin perustarpeet saadaan täytettyä, sitä itsestä lähtevämpää motivaatiosta muodostuu. Perustarpeiden jäädessä täyttymättä motivaatio on ulkoisten kontrollitekijöiden ohjaamaa. Motivaatiossa tulisi pyrkiä sisäiseen, itsestä kumpuavaan motivaatioon, sillä se parantaa suoritusta ja oppimista sekä lisää hyvinvointia.
TUTKIMUKSEN TARKOITUS
Tutkimuksessani vertailin lukiolaisnuorten motivaatiota opiskelun ja vapaa-ajan konteksteissa itsemääräämisteoriasta käsin. Lukiolaisten motivaatiota on tarkasteltu vähemmän, joten tämä tutkimus tarjosi näkemyksiä tähän vähemmän tarkasteltuun kohderyhmään. Motivaatiota on tutkittu todella laajasti, mutta intensiivisellä kokemusotanta-aineistolla tutkimusta on tehty vähemmän. Tutkimuksissa ei myöskään ole tutkittu sekä vapaa-ajan että opiskeluhetkien motivaatiota samassa yhteydessä. Näiden tutkiminen yhdessä on kuitenkin tärkeää, sillä motivaatio vaikuttaa niin opiskelutilanteissa kuin vapaa-ajantilanteissa. Ihminen on kokonaisuus, jonka motivaatio, hyvinvointi ja elämäntyytyväisyys rakentuvat useiden osa-alueiden yhteisvaikutuksesta. Näin ollen opiskelumotivaation kannalta ei ole merkityksetöntä, mitä nuoren vapaa-ajalla tapahtuu, vaan vapaa-ajan tekijät heijastuvat myös opiskeluun.
TULOKSET
Havaittiin, että lukiolaiset tekivät vapaa-ajallaan asioita, joista he pitivät, mutta opiskelutilanteissa puolestaan he tekivät asioita, koska täytyi tai tekemättä jättäminen aiheutti syyllisyyden tai ahdistuneisuuden tunteita. On luonnollista, että motivaatio on vapaa-ajalla sisäisesti motivoitunutta, sillä usein vapaa-ajan aktiviteetit tarjoavat laajempia luovuuden mahdollisuuksia, jotka edistävät sisäisen motivaation syntymistä.
Opiskelutilanteissa koettu ulkoinen motivaatio voi johtua motivaation perustarpeiden täyttymisen puutteesta. Jos nämä perustarpeet eivät täyty lukio-opinnoissa, ei opinnoissa myöskään voida kokea sisäistä motivaatiota. On tärkeää tehdä havainto, että lukiolaiset kokevat edes vapaa-ajallaan sisäistä motivaatiota ja lukiolaisilla todella on vapaa-ajalla tekemistä, josta he pitävät. Mielekäs vapaa-aika tukee nuoren kokonaishyvinvointia ja opiskeluiden haasteista selviämistä.
LOPUKSI
Seuraavissa tutkimuksissa tulisi tarkastella motivaation syntymistä eri elämän osa-alueilla. Tällaista tutkimusta voidaan tehdä interventiotutkimuksella. Muuttamalla ympäristössä kyvykkyyden, autonomian ja yhteisöllisyyden tunteiden kokemusta voidaan luoda toimintamalleja kouluun, harrastuksiin tai kotiin, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla nuorten sisäisen motivaation muodostumista. Tätä kautta saadaan lisättyä nuorten positiivisia tunnekokemuksia, vahvistettua heidän itseluottamustaan ja parannettua heidän koulumenestystään. Interventiosta hyötyisivät niin opettajat, vanhemmat, kuin nuoret itsekin, sillä intervention avulla voitaisiin löytää juuri niitä nuorille sopivia toimintatapoja, jotka edistävät heidän sisäistä motivaatiotaan optimaalisella tavalla.
Hanna Lyden
Pro gradu: Lukiolaisten motivaatio opiskelu- ja vapaa-ajan tilanteissa