Mannerheimintien varressa, aivan pääkaupunkimme ydinkeskustassa, kohoaa jylhä eduskuntatalo. Sen pylväsportiikki tervehtii ohikulkijoita lähes 90 vuoden kokemuksella. Eduskuntatalossa olevat käytävät, valiokuntahuoneet ja istuntosali edustavat kansamme korkeinta päätöselintä. Graniittiseinät kätkevät sisäänsä lukemattomia tarinoita, kohtaamisia ja henkilöitä, jotka ovat lähtemättömästi osa historiaamme.
Eduskuntatalossa pidetään joka päivä paljon puheita, jotka koskettavat arkeamme. Harvemmin tulee ajatelleeksi, että siellä puhutaan myös paljon koulusta. Oman tutkimukseni aikana sain tehdä moniulotteisen matkan istuntosalin uumeniin ja kansanedustajien ylläpitämään koulupuheeseen.
Puhemies koputtaa nuijaan, istunto on alkamassa. Mikrofoni kytkeytyy päälle ja puhe alkaa.
Tutkimus
Tutkimukseni lähtöasetelmana toimii mielenkiinto yrittäjyyskasvatusta kohtaan. Aloittaessani kasvatustieteen opinnot 2015, ympärilläni kuhisi. Hallitus oli esittänyt menoleikkauksia koulujärjestelmälle. Kansalaistori täyttyi mielenosoittajista ja me kävimme monia keskusteluja yliopiston ruokalassa opiskelijoiden kanssa. Myräkkää lisäsi se, että samoihin aikoihin otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma.
Useissa keskusteluissa törmäsin käsitteeseen yrittäjyyskasvatus. Erityisesti siitä puhuivat kansanedustajat, mutta myös uudessa opetussuunnitelmassa oli oma laaja-alainen oppimiskokonaisuus Työelämä ja yrittäjyys. Tutustuessani aiheeseen hieman syvemmin, havaitsin puheissa ristiriitaisuuksia. Jotkut poliitikot halusivat yrittäjyyskasvatusta lisää, jotkut taas kokivat, ettei se sovi perusopetukseen. Tutkimukset osoittivat myös sen, että opettajat suhtautuivat siihen erilaisilla tavoilla.
Koin, että haaste oli heitetty. Graduni aiheeni tulisi olemaan yrittäjyyskasvatus.
Aineistokseni valikoitui 26 kansanedustajien puhetta, joissa mainittiin yrittäjyyskasvatus. Tutkimusmenetelmäni oli retorinen analyysi, joka tutkii puheessa olevia keinoja: miten yleisöä pyritään suostuttelemaan, että he hyväksyisivät halutut argumentit. Aineistoni lepäsi työpöydälläni ja minä esitin sille kysymyksen: ”Miten kansanedustajat puhuvat yrittäjyyskasvatuksesta?” Tutkimus sai alkaa.
Tulokset
Kansanedustajien yrittäjyyskasvatuspuhe on pääasiallisesti ylistyspuhetta. Siinä ylistetään yrittäjyyskasvatusta, yrittäjää ja yrittäjyyttä. Ylistyspuhe rakentuu monien retoristen keinojen varaan: ethoksella rakennetaan uskottavuutta, logoksella vedotaan järkeen ja pathoksella herätellään tunteita. Argumenttien järjestyksellä tehostetaan tärkeitä aiheita, esisopimuksella kutsutaan kaikki mukaan. Alistava ylistyspuhe painaa, jotta haluttuja aiheita voidaan nostaa.
Ylistyspuheen taustalla on uusliberalistista ajattelutapaa suostutteleva puhe. Jotta tämän suostuttelevan puheen pitäminen olisi oikeutetumpaa, se on verhoiltu kaikkien hyväksymään diskurssiin. Kansanedustajat esimerkiksi usein puhuvat tasa-arvosta ja hyvinvoinnista, mutta taustalla on halu edistää yrittäjyyskasvatusta talouden ja kilpailukyvyn palvelijana. Yrityselämä ja koulu asetetaan vastakkain: yritysten tulisi ottaa suurempi rooli koulujärjestelmän parissa.
Kansanedustajien yrittäjyyskasvatuspuheen valossa yrittäjyyskasvatus näyttäytyy uusliberalistisena asiana. He korostavat yksilöiden yritteliäisyyttä, heidän potentiaalinsa saamista talouden palvelukseen sekä yritysmaailman osuutta kouluopetuksesta. Tutkimukseni tarkentaa kuvaa yrittäjyyskasvatuksesta. Kansanedustajat, jotka arvovaltaisina asiantuntijapuhujina erityisellä tavalla vaikuttavat ilmiöön, ylläpitävät diskurssia, jossa yrittäjyyskasvatus on hyvin taloudellista, kilpailullista ja elinkeinoelämällistä.
Retorisen analyysin tehtävänä ei ole arvioida puheiden hyvyyttä tai oikeellisuutta. Se tuo ilmi niitä keinoja, joilla meihin pyritään vaikuttamaan. Tämä on tutkimukseni keskiössä. Se antaa arvokasta informaatiota kansanedustajien suhtautumisesta yrittäjyyskasvatuksen kautta kouluun ja luo hedelmällisiä, uusia tutkimusaiheita.
Lopuksi
Retorinen analyysi ohjaa ajatukseni armollisuuteen. Retoriikka on läsnä kaikkialla. Itse en voi sanoa, että kansanedustajien suostuttelema yrittäjyyskasvatus ja uusliberalistinen ajattelutapa olisi huonompi kuin jokin toinen. Se ei ole myöskään retorisen analyysin tehtävä. Kansanedustajien tuottama yrittäjyyskasvatuspuhe on samankaltaisesti rakennettu retoriikan varaan kuin on myös rakennettu vastakkaisen diskurssin argumentit. Ihmismieli on altis vaikuttumaan, ja sen vuoksi on tärkeää tutkia vaikuttamiskeinoja. Siksi koen tärkeänä, että tämä analyysi on tehty. Tutkimuksen aikana olen opettanut itseäni suhtautumaan kriittisemmin lukemaani ja kuulemaani. Tässä elämässä se on varmasti tarpeellinen taito.
Graduni valmistui maailmaan, joka on arvaamaton. Koronavirus on aiheuttanut valtavia muutoksia yhteiskuntaan ja arkeemme. Vaikka maailma ympärillämme pysähtyi, tiede jatkaa kulkuaan.
Markus Koskinen
Yrittäjyyskasvatus Arkadianmäellä: Retorinen analyysi kansanedustajien yrittäjyyskasvatuspuheista 2004–2006