Korkeakoulureformin mediaesitykset diskursiivisena käytäntönä

Tutkimukseni tarkoituksena oli tutkia Sipilän hallituksen (2015-2019) toteuttaman korkeakoulureformin mediaesityksiä, ja niiden kiinnittymistä laajemmin käynnissä oleviin koulutuspoliittisiin muutoksiin. Teoriaosiossani avaan koulutuspolitiikan kehityssuuntia ja niiden kiinnittymistä työllistettävyyteen ja uusliberalismin eetokseen. Tutkimukset ovat osoittaneet suomalaisen koulutuspolitiikan saaneen vaikutteita kilpailukykyvaltion toimintatavoista ja painottavan yhä vahvemmin yksilökeskeistä, arviointiin ja numeroihin pohjautuvaa toimintaa. Tutkimuksessani pyrin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseeni: Millaisia argumentteja korkeakoulureformin edistämiselle ja vastustamiselle mediassa esitetään? Millaisia mahdollisia paradoksaalisuuksia korkeakoulureformin mediaesityksiin liittyy?

Tutkimukseni aineistona oli 53 Helsingin Sanomien ja YLEn korkeakoulureformia koskevaa uutista vuosilta 2015-2019. Lähestyin korkeakoulureformin mediaesityksiä tutkimuksessani Foucault’n diskursiivisena käytäntönä, ja tavoitteenani oli selvittää mitä mediaesitysten luoman diskurssin puitteissa on mahdollista sanoa tai tehdä, ja millaisen diskursiivisen käytännön mediaesitykset muodostavat. Pohdin myös, miten media asemoi nuoria, ja millaisia odotuksia heihin kohdistettiin.

Analyysini osoitti kilpailukykydiskurssin vakiintuneen koulutuspuheessa mediassa. Yliopistojen autonomian katsottiin reformin myötä olevan uhattuna hallinnon ohjaillen korkeakoulujen rahoitusta. Nuoret kertoivat mediassa lisääntyneestä pahoinvoinnistaan itsevastuullisuuden kasvamisen myötä. Koulutus näyttäytyi toisaalta omiin valintoihin pohjaavana mahdollisuuksien kenttänä, toisaalta nuoria ohjailtiin vahvasti tietynlaiseen muottiin. Median luoma kuluttajakansalaisen ideaalisubjektin katsottiin olevan tehokas, vastuullinen, itseohjautuva, nuori lukiolaispoika. Kouluttautumisen katsottiin olevan nuoren velvollisuus, johon tulisi pyrkiä oman arvonsa maksimoimiseksi. Median luoma diskursiivinen käytäntö painotti yksilön vapauksia ja oikeuksia, kuitenkin vahvasti ohjaillen yksilöiden toimintaa kohti ’oikeana’ pidettyä polkua. Tutkimustulokset ovat linjassa aiemman koulutuksen markkinoitumista ja itsevastuullisuutta korostavan kirjallisuuden kanssa.

Emma Perilä
”Ainahan tulee myös kritiikkiä, kun uudistetaan” -Korkeakoulureformin mediaesitykset diskursiivisena käytäntönä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *