Kouluopetus on pitkälti keskittynyt historiassa akateemisten taitojen opettamiseen. Viimeisinä vuosikymmeninä jalansijaa tieteessä saanut positiivinen psykologia on vaikuttanut myös koulutuksen kenttään. Positiivisen pedagogiikan pyrkimys on tuottaa oppilaille hyvinvointia ja onnellisuutta perinteisten, akateemisten taitojen oppimisen lisäksi. Positiivista pedagogiikkaa parhaimmillaan on luonteenvahvuusopetus, joka pyrkii vaikuttamaan jokaisen oppilaan kasvuun parhaaksi mahdolliseksi ainutlaatuiseksi itsekseen jonkin yhteiskunnassa määritellyn ideaalin sijaan. Luonteenvahvuusopetus pohjautuu ennen kaikkea monimuotoisuuden ylistämiseen.
Luonteenvahvuuksiin liittyvät taidot ovat tutkitusti yhtä merkittäviä menestymisen kannalta kuin akateemiset taidot. Lisäksi niitä voidaan opettaa yhtä lailla kuin mitä tahansa muitakin taitoja. Luonteenvahvuuksien käyttö on yhteydessä elämässä menestymiseen monilla eri osa-alueilla. Luonteenvahvuusopetukseen liittyvässä tutkimuksessa on myös havaittu viitteitä siitä, että opetus tukisi erityisesti niitä oppilaita, jotka tarvitsevat elämässään ja oppimisessaan tukea. Koulutusjärjestelmän muuttuessa yhä inklusiivisemmaksi, luonteenvahvuusopetus voidaan nähdä yhtenä tapana vahvistaa tuen tarvitsijoiden ja yleisopetuksessa opiskelevien oppilaiden välistä vuorovaikutusta luoden entistä oikeudenmukaisempaa kouluilmastoa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Tutkimuskohteena luonteenvahvuusopetuksen intervention tuottamat vaikutukset
Kvantitatiivisessa pitkittäistutkimuksessani tarkastelin suomalaisten tutkijoiden Lotta Uusitalon ja Kaisa Vuorisen kehittelemän Huomaa hyvä! -luonteenvahvuuspedagogiikkaan pohjautuvan intervention vaikutuksia. Tutkimus keskittyi erityisesti kuuteen luonteenvahvuuteen, joita olivat sinnikkyys, itsesäätely, näkökulmanottokyky, luovuus, sosiaalinen älykkyys ja ryhmätyötaidot. Tutkimustehtävä oli kolmiosainen. Tutkimuksessani tarkastelin oppilaiden 1) luonteenvahvuuksien kehittymistä, 2) luonteenvahvuuksien ymmärryksen kehittymistä sekä 3) sukupuolen yhteyttä edellä mainittuihin ilmiöihin.
Interventio toteutettiin #uuttakoulua -hankkeen puitteissa 12 pääkaupunkiseutua ympäröivässä kunnassa. Interventioon osallistui peruskouluikäisiä oppilaita, jotka olivat opetuksen aikaan lähinnä 3. – 5. -vuosiluokilla. Käytännössä intervention toteuttivat oppilaiden omat opettajat, jotka koulutettiin luonteenvahvuusopetuksen keskeisimpään teoriataustaan ja käytännön sovelluksiin. Hankkeessa toteutettiin luonteenvahvuusopetusta koko lukuvuoden 2019‒2020 ajan. Tutkimuksessani tarkastelen intervention vaikutuksia opetuksen alkuvaiheesta.
Aineisto kerättiin oppilailta sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksen varsinainen otos muodostui niistä oppilaista, jotka olivat luotettavasti vastanneet sekä ensimmäisellä (syyskuu 2019) että toisella (joulukuu 2019) mittauskerralla. Tutkimuksessa oli luotettavuuden lisäämiseksi sekä luonteenvahvuusopetusta saanut koeryhmä että perinteiseen malliin oppimista jatkanut verrokkiryhmä. Kokonaisuudessaan tutkimukseen osallistui 240 oppilasta, joista 184 osallistui luonteenvahvuusopetukseen ja 56 tavanomaiseen opetukseen.
Huomaa hyvä! -luonteenvahvuusohjelmalla on potentiaalia kehittää vahvuuksia
Keskeisenä tutkimustuloksena voidaan pitää sitä, että ymmärrys sosiaalisesta älykkyydestä ja sinnikkyydestä kasvoivat luonteenvahvuusopetukseen osallistuneilla oppilailla merkittävästi enemmän kuin niillä, jotka eivät opetusta saaneet. Tilastollisten merkitsevyyksien puutteista huolimatta interventioon osallistuneiden oppilaiden itsesäätely, näkökulmanottokyky ja sosiaalinen älykkyys kohenivat säännönmukaisesti. Sen sijaan sukupuoli ei ollut merkittävä tekijä luonteenvahvuuksien kehittymisessä tai niihin liittyvän ymmärryksen lisääntymisessä. Tulosten perusteella ohjelmalla on potentiaalia lisätä oppilaiden ymmärrystä luonteenvahvuuksista ja kehittää niihin liittyviä taitoja sukupuoleen katsomatta.
Noora Ruoho
Pro Gradu: Pitkittäistutkimus luonteenvahvuusopetuksen vaikutuksista oppilaiden näkökulmasta