Visuaalisen informaation käsittelytaito on jatkuvasti keskeisempää yhteiskunnassa, jossa huomiostamme kilpailevat lähes samanaikaisesti sadat, jopa tuhannet näköaistilla havaittavat viestit. Oppikirjoissa teksti ja kuvitus parhaimmillaan tukevat ja täydentävät toisiaan, ja muodostavat näin monipuolisen, multimodaalisen kokonaisuuden. Vaikka kuvituksen käytöstä oppimisen tukena on saatu positiivisia tutkimustuloksia, on niiden käyttötavoista oppikirjoissa ja korkean panoksen kokeissa on vähän tietoa, ja opiskelijoiden on huomattu väheksyvän kuvien informaatioarvoa. Millaisia tehtäviä kuvitukselle on lukion oppikirjoissa ja ylioppilaskokeissa annettu? Tämän tutkimuksen taustalla vaikuttavat oppikirjan keskeinen asema suomalaisessa lukiokoulutuksessa, lähdekriittisyyttä, luovaa ja soveltavaa ajattelua sekä monilukutaitoja yhä enemmän painottavat opetussuunnitelmat (LOPS 2015, LOPS 2019) sekä vuosina 2016–2019 digitalisoitu ylioppilastutkinto.
Tutkimustehtävä ja menetelmä
Tutkimus kartoittaa visuaalisen materiaalin (kuvien, taulukoiden, graafien ja videoiden) käyttötapoja ja suhdetta tekstiin lukion oppikirjoissa ja ylioppilastutkinnoissa. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä visuaalisen materiaalin ja kuvatekstien tehtävistä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan painettujen ja digitaalisten oppikirjojen eroja kuvituksen osalta. Tutkimuksen aineisto koostuu lukion psykologian, biologian ja englannin ensimmäisen kurssin painetusta ja vastaavasta digitaalisesta oppikirjasta sekä näiden oppiaineiden ylioppilaskokeista vuosilta 2018–2020. Yhteensä visuaalista materiaalia mahdollisine kuvateksteineen analysoitiin tutkimuksessa oppikirjojen osalta 388 ja ylioppilaskokeiden osalta 127 kappaletta. Tutkimusotteena oli kvalitatiivinen, teoriaohjaava sisällönanalyysi.
Tutkimustulokset
Korkeatasoisen oppimisen mahdollistamiseksi oppimateriaalin tulisi tukea opiskelijaa erityisesti käsitteiden ja teorioiden hierarkkisen rakentumisen, tiedonmuodostuksen sekä soveltamisen alueilla. Analyysi osoitti, että tällaiset piirteet ovat kuvituksessa hieman harvinaisempia, ja visuaalinen materiaali on painottunut esittämään tekstissä käsiteltyjä sisältöjä. Harjoitustehtävissä ja ylioppilaskokeiden tehtävissä kuvituksella oli merkittävä rooli, mutta niissä esiintyi jonkin verran myös epäolennaisia, mahdollisesti opiskelijaa kognitiivisesti kuormittavia piirteitä. Kuvituksen avulla viitattiin suurimmaksi osaksi oppikirjan sisäiseen maailmaan ulkoisten tietolähteiden sijaan. Kuvatekstien rooli tiedon välittämisessä todettiin merkittäväksi, erityisesti sivujen ollessa runsaasti kuvitettuja. Tutkimuksen painetut ja digitaaliset oppikirjat erosivat kuvallisen materiaalin osalta toisistaan laadullisesti vähän, mutta määrällisesti ero oli suurempi.
Tutkimuksesta voidaan päätellä visuaalisella materiaalilla olevan monia mahdollisuuksia sekä oppimisen tukemisessa että sen arvioinnissa, mutta kuvitusta tulee käyttää harkitusti ja huolellisesti epäselvyyksien ja opiskelijan epätarkoituksenmukaisen kuormittamisen välttämiseksi.
Hilkka Honkanen
Gradu: Visuaalisen materiaalin tehtävät osaamisen tukemisessa ja arvioinnissa. Tarkastelussa lukion oppikirjat ja ylioppilaskokeet.