Tutkin Pro gradussani avoimia oppimisympäristöjä, ja erityisesti sitä, kuinka niistä puhutaan mediassa. Termillä avoin oppimisympäristö tarkoitetaan yleensä helposti muunneltavissa olevia kouluympäristöjä, joissa on useita erikokoisia ja joustavasti käytettäviä tiloja, ja joissa toteutettu pedagogiikka pyrkii hyödyntämään tilan ominaisuuksia edukseen. Avoimet oppimisympäristöt ovat koulumaailmassa hyvin tuore ja pinnalla ollut ilmiö, vaikka niiden soveltuvuutta ei ole juurikaan tutkittu tieteellisesti ennen sellaisten käyttöönottoa.
Tutkielmassani esittelen avointen oppimisympäristöjen määritelmää, rakentamisperusteita ja suunnitteluvaihetta, sekä niiden toimivuutta oppilaille esteettömyyden ja aistiärsykkeiden kannalta, sekä lyhyesti myös opettajien kokemuksia avoimista oppimisympäristöistä. Tutkielman tutkimusongelmaksi muodostui tarkastella avoimista oppimisympäristöistä käytyä julkista keskustelua Helsingin Sanomissa. Tutkimuskysymyksiksi valikoituivat seuraavat: 1. Miten uutisissa ja muissa Helsingin Sanomien artikkeleissa käsitellään avoimia oppimisympäristöjä? ja 2. Millä tavoilla avoimista oppimisympäristöistä puhutaan mielipidekirjoituksissa? Mitä diskursseja aineistosta nousee?
Menetelmät:
Tutkimusaineisto koostui Helsingin Sanomista systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla haetusta tekstiaineistosta. Aineisto rakentui 11 uutisartikkelista ja 11 mielipidekirjoituksesta, jotka on kirjoitettu vuosina 2019-2020, ja jotka käsittelevät avoimia oppimisympäristöjä peruskoulun kontekstissa. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä uutisartikkeleille ja diskurssianalyysiä mielipidekirjoituksille.
Tulokset ja johtopäätökset:
Uutisista löydettiin 14 eri teemaa, jotka käsittelivät avoimia oppimisympäristöjä monenlaisista näkökulmista. Mielipidekirjoituksista löytyi neljä erillistä diskurssia, joista vahvin oli huolidiskurssi. Tulosten perusteella avoimista oppimisympäristöistä käyty julkinen keskustelu on hyvin moninaista, ja siinä nostetaan esille niin tavoiteltuja ja toivottuja vaikutuksia ja muutoksia, kuin myös lukuisia epäkohtia. Aineistoista tärkeimmiksi huomioiksi nousivat mielestäni kirjoittajien kova huoli avoimista oppimisympäristöistä ja niiden toimivuudesta, tilojen soveltumattomuus jokaiselle oppilaalle ja erilaisiin tarpeisiin, oppimisympäristöjen suunnitteluun osallistumisen tärkeys sekä tarvitun tutkimuspohjan puuttuminen. Avoimia oppimisympäristöjä tarvitsee siis kehittää ja tutkia vielä lisää.
Minttu Kulovesi
Pro gradu: Keskustelua avoimista oppimisympäristöistä