Suomessa työelämän jakautuminen niin sanottuihin naisten ja miesten aloihin on moniin muihin maihin verrattuna hyvin voimakasta, mikä on ongelmallista sukupuolten tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. Sukupuolten välistä eriytymistä on havaittavissa jo koulumaailmassa esimerkiksi siinä, millaisia valinnaisaineita oppilaat valitsevat tai mille aloille he suuntaavat jatko-opinnoissaan. Oppilaan oikeuksien kannalta onkin tärkeää tunnistaa ja puuttua epätasa-arvoistaviin ajattelu- ja toimintatapoihin, jotta jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet toteuttaa itseään.
Yksi koulussa vahvimmin sukupuolittuneista oppiaineista on ollut käsityö, ja vaikka käsityön ryhmiä ei virallisesti olekaan enää vuosikymmeniin muodostettu oppilaiden sukupuolen perusteella, ovat totutut käsitykset pitäneet yllä mielikuvaa siitä, että tekstiilityö kuuluu tytöille ja tekninen työ pojille – vielä nykyäänkin, vaikka tekstiilityö ja tekninen työ ovat uuden opetussuunnitelman myötä yhdistyneet yhdeksi yhteiseksi oppiaineeksi. Muihin oppiaineisiin liittyvissä tutkimuksissa on jo aiemmin todettu, että opettajan omilla käsityksillä ja asenteilla on vaikutusta siihen, miten hän toteuttaa omaa opetustaan ja suhtautuu oppilaisiinsa, mutta erityisesti käsityönopettajiin keskittyvää tutkimusta on vähän. Vahvasti sukupuolittuneen historiansa vuoksi käsityö on kuitenkin yksi keskeisiä osa-alueita, joiden kautta totuttuja sukupuolirooleja voidaan joko purkaa tai vahvistaa, mikä tekee käsityön ja käsityönopettajien tutkimisesta kiinnostavaa.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksessa tarkastelin, millaisia sukupuolen representaatioita käsityönopettajien ammattiyhdistysten jäsenlehdissä esiintyy. Aineistona olivat Tekstiiliopettaja- ja Tekninen Opettaja -lehtien vuosikerran 2019 lehdet. Molemmat jäsenlehdet ilmestyvät neljästi vuodessa, eli aineisto koostui kaikkiaan kahdeksan lehden teksteistä ja kuvista, joita analysoitiin diskurssianalyysiä ja kuva-analyysiä käyttäen. Koska ammattiyhdistyslehdet ovat valtaosin alan opettajien kirjoittamia ja opettajien lukemia, tarjoavat ne silmäyksen myös opettajien ajatusmaailmaan, vaikka laadullisena tutkimuksena tämä tutkimus ei pyrikään laajaan yleistettävyyteen.
Tutkimuksessa tuli esiin, että lehtien tekstit on pääasiassa kirjoitettu hyvin sukupuolineutraalisti. Useimmiten puhutaan esimerkiksi vain oppilaista tai nuorista, tai henkilöihin viitataan jotain muuta ominaisuutta kuin sukupuolta kuvaavilla termeillä. Kuitenkin silloin kun sukupuoli tulee jollakin lailla teksteissä esiin, noudattavat niihin liittyvät diskurssit lähes aina hyvin perinteisiä sukupuolirooleja. Lehtien kuvissa taas on yhä havaittavissa hyvin perinteisesti sukupuolittunut jakauma miesten tekniseen työhön ja naisten tekstiiliin. Osittain tämä on ilmeistä seurausta käsityön sukupuolittuneesta menneisyydestä, joka ymmärrettävästi edelleen näkyy oppiaineen opettajakunnassa. Kuvissa näkyi vain vähän stereotypioita rikkovia henkilöitä, ja niitä rikkovat tapaukset olivat kaikki teknisen työn parissa nähtäviä naisia. Tekstiilitöitä tekeviä miehiä ei tarkastellun vuosikerran kuvissa näkynyt ollenkaan. Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joissa on todettu, että maskuliinisiksi katsottuja asioita arvostavassa yhteiskunnassa naisten on ollut sosiaalisesti hyväksytympää omaksua perinteisesti miehisinä pidettyjä taitoja kuin päinvastoin.
Pohdintaa
Myös tässä tutkimuksessa oli havaittavissa, että muutoksista huolimatta perinteiset sukupuoliroolit vaikuttavat edelleenkin vahvasti ajatteluumme. Tekstien sukupuolineutraali tyyli osoittaa, että lehdissä on tietoisesti pyritty kohti tasa-arvoisempaa puhetapaa, mutta yhdistettynä perinteisiä stereotypioita noudattaviin kuviin kokonaisvaikutelma lehdistä muuttuu vahvasti sukupuolittuneeksi. Valmista lehtiaineistoa tarkasteltaessa on toki muistettava, että sen kirjoittajakunta on vain pieni osa käsityönopettajista, ja myös se, etteivät lehdestä esiin nousevat puhetavat automaattisesti tarkoita, että myös lehden lukijat jakavat samat näkemykset.
Tulokset havainnollistavat kuitenkin sitä tärkeää seikkaa, että perinteiset käsitykset sukupuolesta tai sukupuolirooleista eivät hälvene pelkästään sillä, että lakataan vain käyttämästä sukupuolittavia sanoja, vaan vallitsevien normien purkaminen vaatii lisäksi myös niiden tietoista haastamista ja keskustelua siitä, millä tavoin sukupuoli vaikuttaa henkilön elämään sekä omien asenteiden kriittistä tarkastelua.
Kirsi Hannula
Pro gradu: Sukupuolen representaatiot käsityönopettajien ammattiyhdistysten jäsenlehdissä