Tutkimustehtävä
Dialoginen opetus on aihe, joka on jo pitkään ollut esillä kasvatustieteellisessä keskustelussa. Monet opettajat ovat vieneet opetustaan dialogisempaan suuntaan ja pyrkineet pois täysin opettajajohtoisesta opetuksesta. Oma kiinnostukseni dialogista opetusta kohtaan heräsi opetusharjoittelussa, jonka aikana aloin kiinnittää tarkempaa huomiota omaan puheeseeni opetustilanteissa. Halusin lähteä tutkimaan aihetta, koska se on itselleni tärkeä tulevan ammattini vuoksi, ja se on myös ajankohtainen ja tärkeä kasvatustieteellinen aihe. Kasvatustieteen kannalta tutkimuksen toteuttaminen on arvokasta, koska mitä enemmän tutkimusta dialogisesta opetuksesta tehdään, sitä useampi opettaja alkaa mahdollisesti kiinnittää enemmän huomiota omaan puheeseensa ja vuorovaikutuksen tapoihin oppilaiden kanssa. Tutkimukseni tavoitteena on luoda tietoa dialogisen opetuksen käytänteistä. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Mitä dialogisen opettajan toimintatapoja havainnoitujen opettajien opetuksesta voidaan tunnistaa? 2. Miten dialogisuus ilmenee luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden opetuksessa? 3. Miten dialogisuus ilmenee eri oppiaineiden opetuksessa?
Tutkimusmenetelmät
Toteutin tutkimukseni laadullisena tutkimuksena, koska halusin keskittyä pieneen määrään tapauksia ja analysoida niitä mahdollisimman tarkasti. Hankin aineistoni pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta peruskoulusta vuoden 2020 kevään aikana. Tutkimukseen osallistui kolme luokanopettajaa ja kolme luokanopettajaopiskelijaa. Käytin aineistonkeruumenetelmänä videohavainnointia. Videohavainnointi oli tässä tutkimuksessa toimiva menetelmä, koska se soveltuu hyvin vuorovaikutuksen tarkasteluun. Käytin aineistoni analyysissa kandidaatin tutkielmassani kokoamaani luokittelua dialogisen opettajan käyttämistä toimintatavoista. Tunnistettuani videoilta dialogisen opetuksen toimintatavat, loin tunnistamistani toimintatavoista erilaisia ryhmiä teemoittelun avulla.
Tulokset ja pohdinta
Tutkimukseni perusteella voin todeta, että jokaisen havainnoimani opettajan opetuksesta oli mahdollista tunnistaa dialogisia toimintatapoja. En kuitenkaan tämän aineiston perusteella voi määritellä, olivatko havainnoimani opettajat dialogisia opettajia, eikä tähän ole syytäkään. Uskon, että tämän tutkimuksen tärkein oivallus on, että jokainen opettaja voi lisätä opetukseensa dialogisia toimintatapoja ja näin muokata luokkahuonevuorovaikutusta dialogisempaan suuntaan. Dialogisuus esiintyi havainnoitujen luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden opetuksessa muun muassa keskustelevana äänensävynä, oppilaiden äänille tilan antamisena sekä oppilaiden väittämien tärkeyden osoittamisena. Havainnoimieni opettajien käyttämät toimintatavat oli mahdollista sijoittaa neljään ryhmään: sisältötiedon rakentaminen, opettajan asennoituminen, opettajan palaute ja oppilaan autonomian tukeminen.
Dialogisen opetuksen koostuessa erilaisista toimintatavoista, joita opettaja voi lisätä opetukseensa, ei oppiaineen tulisi olla este dialogisuuden toteutumiselle. Osa dialogisen opetuksen toimintatavoista saattavat toteutua luontevammin tiettyjen oppiaineiden opetuksessa, oppiaineen erityispiirteiden vuoksi. Tästä huolimatta kaikkien oppiaineiden opetukseen on mahdollista tuoda dialogisuutta, ja dialogisuuden esiintyminen on yhteydessä opettajan asennoitumiseen eikä oppiaineeseen.
Luokkahuonepuhetta ja dialogisuutta tarkastellaan opettajankoulutuksessa liian vähän. Olisi tärkeää, että jo opettajankoulutuksessa kiinnitettäisiin enemmän huomiota luokkahuonevuorovaikutukseen ja sen eri tapoihin. Tämä mahdollistaisi sen, että yhä useampi opettaja purkaisi perinteisen luokkahuonevuorovaikutuksen tapoja ja veisi opetustaan dialogisempaan suuntaan. Koen, että tämä tutkielma voi antaa opettajille hyödyllistä tietoa siitä, miten dialogisutta voi lisätä omassa opetuksessaan. Jotta opettajat pystyisivät toteuttamaan dialogista opetusta, tulisi heille kuitenkin tarjota dialogisen opetuksen materiaaleja, joissa olisi konkreettisia esimerkkejä dialogisen opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opettajille tulisi tuoda myös näkyvämmäksi dialogisen opetuksen oppilaille tuomat hyödyt.
Tässä tutkimuksessa havainnoin luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden opetusta ja tein omia havaintojani ja tulkintojani opetuksessa esiintyvästä dialogisuudesta. Jatkossa olisi mielenkiintoista päästä tutkimaan opettajien omia käsityksiä opetuksensa dialogisuudesta, ja siitä miten nämä käsitykset vastaavat todellisuutta. Toinen mielenkiintoinen jatkotutkimusidea olisi havainnoida tutkimuksen alussa luokanopettajien opetusta, ja tämän jälkeen antaa opettajille tietoa ja konkreettisia työkaluja dialogisen opetuksen toteuttamiseen. Intervention jälkeen opettajien opetusta havainnoitaisiin uudelleen, ja tarkasteltaisiin, miten dialogisten toimintatapojen tuominen osaksi opetusta on onnistunut.
Nora Forssell
Pro gradu: Dialogisuus luokanopettajien ja luokanopettajaksi opiskelevien opetuksessa